Ero sivun ”Kihokit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
e Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 143.51.162.5 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. |
||
Rivi 22:
Kihokkien elinympäristö on [[suo]]- ja [[räme]]alueilla.<ref name="BSA.Drosera">{{Verkkoviite | Osoite = https://botany.org/Carnivorous_Plants/Drosera.php | Nimeke = Botanical Society of America: Drosera - the Sundews | Viitattu = 01.12.2017}}</ref> Useimmiten ne erottaa [[rahkasammalet|rahkasammaleen]] päällä näkyvästä punertavasta ruusukkeesta. Kihokit kasvavat aivan veden rajassa, ja joskus niitä löytyy jopa lähes kokonaan veden alta.
Kihokkeja kasvatetaan myös lääkkeiden raaka-aineiksi, useimmiten [[yskänlääkkeet|yskänlääkkeisiin]] ja muihin hengitykseen vaikuttaviin tekijöihin. Myös lihansyöjäkasviharrastajat kasvattavat monia kihokkilajeja. Tunnetuimpia lajeja harrastajien keskuudessa ovat esimerkiksi ''[[Drosera capensis]]'' sekä ''[[Drosera aliciae]]''.<ref>[http://www.pitcherplant.com/drosera.html Drosera - Sundews] Pitcher plants{{en}}</ref>
== Kihokkilajeja ==
Suomessa kasvavat kihokkilajit ovat: <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref>
| |||