Ero sivun ”Honkolan kartano” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p l |
||
Rivi 1:
[[File:Honkolan kartano.jpg|thumb|Kartanon vuonna 1972 tulipalossa tuhoutunut päärakennus.]]
'''Honkolan kartano''' on 1600-luvun alussa perustettu [[kartano]] [[Etelä-Pirkanmaan seutukunta|Etelä-Pirkanmaalla]] [[Urjala]]n [[Honkola (Urjala)|Honkola]]n kylässä [[Kortejärvi (Urjala)|Kortejärven]] pohjoisrannalla. Kartano on kuulunut [[Furuhjelm]]-suvulle 1730-luvulta lähtien. Nykyinen omistaja on [[Nordic Capital|Nordic capitalin]] osakas [[pääomasijoittaja]] Robert Furuhjelm.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/03/20/nordic-capital-ostaa-trimmaa-ja-myy/20088233/170 | Nimeke = Nordic Capital ostaa, trimmaa ja myy| Tekijä = Antti Aimo-Koivisto
Honkolasta muodostettiin [[säteri]] 1610-luvulla. Vanhin tunnettu omistaja on [[nimismies]] Tuomas Maununpoika. Nötebomin suvulta kartano siirtyi everstiluutnantti Arvid Brunowille ja hänen perillisilleen.<ref name="viite1">{{Kirjaviite| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 3| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962| | Luku = Honkola | Selite = palsta 848| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref> Vuonna 1730 kartanon osti rykmentinkomissaari Enoch Nauclér (k. 1782), joka [[Aateli|aateloitiin]] 1762 nimellä [[Furuhjelm]]. Nimi on johdettu kylän nimestä Honkola: ''honka'' {{k-sv|fura}}.<ref name="viite3" />
Rivi 8:
Kartano koostuu Honkolan päätilasta sekä sivutiloista Laurila, Villamo ja [[Velkala]], joita viljellään keskitetysti päätilalta käsin.<ref name="viite4">{{Kirjaviite| Nimeke = Suomen maatilat II| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1932| Luku = Urjala Honkola| Selite = Tilannevuosi 1932| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref>
Kartanon pinta-ala on noin 3130 hehtaaria, josta peltoa on 387,68 ha. Se oli yksi Suomen suurimpia [[lypsykarja]]tiloja.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1-000-suomen-suurinta-maatilaa| nimeke = 1000 Suomen suurinta maatilaa| tiedostomuoto = pdf| selite = Vuonna 2011| julkaisu = Käytännön maamies| ajankohta = 26.4.2012| Julkaisupaikka = Helsinki| julkaisija = Otavamedia Oy| viitattu = 24.3.2013}}</ref> Vuonna 1976 rakennetussa [[Pihattonavetta|pihattonavetassa]] on tilat 260 [[Nauta|naudalle]], joka koostuu nykyisin [[Lihakarja|lihakarjasta]]. Lypsykarjan kartano myi vuonna 2017 Salinin tilalle [[Virrat|Virroille]]. Navetan työntekijät siirtyivät myös uudelle tilalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://maatilanpellervo.fi/2018/11/07/rehun-hankkiminen-on-jattitilalle-haaste/ | Nimeke = Rehun hankkiminen on jättitilalle haaste| Tekijä = Virpi Adamsson
Kartano sai julkista maataloustukea 454 798,56 € vuonna 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120112020_uu.shtml | Nimeke = Katso oman maakuntasti 10 suurinta maataloustuen saajaa
== Historia ==
Rivi 21:
1810-luvulla säteriratsutilaan yhdistettiin [[Velkala]]n kylästä Knuutila niminen säteriratsutila, joka käsitti kaksi tilaa sekä Aateli niminen tila. Kehron kylästä Puolestaan yhdistettiin Laurilan ja Timarin ratsutilat, jotka olivat olleet kartanon [[lampuoti]]tiloja vuodesta 1737. 1860-luvulla liitettiin puolet Laurilan ja Timarin [[Augmentti|augmenteista]] (Pakkanen ja Nääppä, jotka olivat olleet Lampuotitiloja vuodesta 1737, jälkimmäinen vuodesta 1806) sekä Kehron kylän Joutun torppa, joka oli ollut lampuotitila vuodesta 1802. Kampparin kylästä Vähäntalon eli Villamon perintötila. 1870-luvulla yhdistettiin Paavolan tilat [[Velkala]]n kylästä. Paavola ja Aateli olivat säteri peruutuksen jälkeen määrätty Knuutilan tilan augmenteiksi, jotka kartanon omistaja oli ostanut vuonna 1759.
1910-luvulla puolestaan yhdistettiin Vahoisten kylän Vehmaisten perintötila ja kolmas osa Urjalankylän Perttulan perintötilasta. Osa maasta kuului Oy Isosuo AB:lle, jonka omistaja kartanon omistaja oli.<ref name="viite2">{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kartanot ja suurtilat III| Julkaisija = Kivi| Vuosi = 1945 | Tekijä = Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander| Luku = Honkola| Sivut = 83–87| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref>
=== Omistajat ===
Rivi 43 ⟶ 42:
* Edellisen veljenpoika Johan Robert Campbell Furuhjelm ja hänen vaimonsa [[Helena Furuhjelm|Elsa Helena (o.s. Silfverhjelm)]] vuodesta 1904 <ref name="viite2" />
* Edellisen tytär neiti Christine L. H. Furuhjelm 1975–2015
* Nykyinen: edellisen serkunpoika [[pääomasijoittaja]] Furuhjelm Nils-Olof Robert Campbell (s.1969) tammikuusta 2016 alkaen<ref name="viite lehti" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/verokone/henkilo/1969Furuhjelm%20Nils-Olof%20Robert%20Campbell | Nimeke = Verokone
=== Historia vuoteen 1945 ===
Rivi 52 ⟶ 51:
Kartanossa oli 1940-luvulla [[raamisaha]], [[meijeri]], [[tiilitehdas]], sähkölaitos, [[mylly]] ja ''Tähkä''-viljankuivaamo.<ref name="viite4" /> Aikaisemmin tilalla oli oma [[viinanpolttimo]].<ref name="viite2" />
Ensimmäinen itseliikkuva [[leikkuupuimuri]] oli vuonna 1939 hankittu, säkityslaitteella varusteltu [[Massey-Harris]] MH 20. Kone toimitettiin [[Urjalan rautatieasema
Kartanolla oli oma lentokenttä [[Kikurinjärvi|Kikurinjärven]] Eteläpäässä Halkivahantien varrella. Käytöstä pois jääneen lentokentän kiitoradan pituus on 550 metriä, ja se erottuu maastossa edelleenkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.netikka.net/vlpcommon/layouts/vertical/vertical_index.php?hname=paulisalo&page=ord&mid=5 | Nimeke = Lentokenttiä ja laskeutumispaikkoja
=== Rakennushistoria ===
Rivi 117 ⟶ 116:
{{coor title dms|61|07|18|N|23|28|00|E|region:FI-LS_type:landmark}}
[[Luokka:Suomen kartanot]]
[[Luokka:
|