Ero sivun ”Visiiri” versioiden välillä

Ensimmäinen osmanien visiiriksi nimitetty oli [[Alaeddin pašša (visiiri)|Alaeddin pašša]], joskin hänet on myöhemmin luettu suurvisiiriksi, sillä hänen toimenkuvansa vastasi myöhemmin käyttöön otettua suurvisiirin virkaa. Vuodesta 1385 aina Konstantinopolin valtaukseen 1453 saakka osmanien visiirit ja suurvisiirit tulivat nimenomaan [[Chandarli-suku|Çandarli-suvun]] jäsenistä. Tällöin petosta epäillyt [[Mehmed II Valloittaja]] teloitutti suurvisiirinsa ja asetti tilalle yhden kenraaleistaan. Tästä muutoksesta lähtien visiirit ja suurvisiirit olivat usein sotilastaustaisia 1600-luvun alkuun saakka. Samana aikakautena monet visiireistä olivat syntyperältään muita kuin turkkilaisia ja he olivat usein taustaltaan kristittyinä syntyneitä orjia. Erityisesti 1430-15501430–1550 suuri osa visiireistä tuli köyhiltä seuduilta Albaniasta sekä slaavilaisilta alueilta. Heidät oli värvätty orjiksi [[devshirme]]-järjestelmän kautta osmanien sotaretkien yhteydessä. Tämän jälkeen monet visiirit tulivat samoista syistä Kroatiasta, Unkarista ja Itävallasta. Orjista onnekkaimmat ja kyvykkäimmät olivat saaneet korkeatasoisen koulutuksen joko hovissa tai muissa osmanien instituutioissa, ja he saattoivat nousta urallaan jopa valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi mieheksi.<ref name="ENcyWAZIR"/>

Visiirin virka ei aina tuonut turvaa kantajalleen, sillä sulttaanin epäsuosioon joutuminen saattoi merkitä jopa kuolemaa. Jotkut visiirit osallistuivat juonitteluihin ja kapinojen sytyttämiseen. Erityisesti [[Kösem Sultan]]in aikana 1600-luvun alkupuolella hovissa juoniteltiin paljon ja visiireistä muodostuvan korkeimman neuvoston henkilöstöä vaihdettiin tämän tästä. <ref name="ENcyWAZIR">{{kirjaviite|Tekijä=Bearman, Bianquis, Bowsworth, Donzel, Heinrichs et al.|Nimeke=The Encylopaedia of Islam (vol. 11, W-ZW–Z)|Vuosi=|Sivu=185-196185–196|Julkaisija=Brill|Tunniste=ISBN 90-04-12756-9}}</ref>