Ero sivun ”Armi Kuusela” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Elämä: mm. |
|||
Rivi 38:
[[File:Armi-Kuusela-1952.jpg|thumb|right|250px|Armi Kuusela Helsingissä kesällä 1952 Hotelli Vaakunan edustalla.]]
===Valinta Miss Universumiksi===
Kilpailussa [[Long Beach]]issä [[Kalifornia]]ssa oli 29 osallistujaa.<ref name="hesari">Järvenpää, Eeva: Armi hullaannutti koko Helsingin. Helsingin Sanomat 23.12.2006.</ref> Kuusela voitti kilpailun 29. kesäkuuta 1952. Hän oli voittaessaan vasta 17-vuotias, eikä olisi saanut alaikäisenä osallistua.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Väliaho, Tuomo | Otsikko=Kamala skandaali! | Julkaisu=Nyt-liite | Vuosi=2009 | Numero=9 | Sivut=15}}</ref> Hän sai palkinnokseen
Toimittaja [[Nina af Enehjelm]]in kirjoittamassa ja vuonna 2003 julkaistussa Armi Kuuselan elämäkerrassa paljastettiin, että Kuuselan voitolla oli myös suurvaltapoliittinen ulottuvuus, mitä valotti professori [[Jukka Nevakivi]]. Miss Universum -kilpailun järjestivät virallisesti Universal Studios -elokuvayhtiö ja Pan American Airways -lentoyhtiö, mutta taustalla vaikutti myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu [[CIA]]. Pan Amin yhdyshenkilönä Suomessa toimi amerikansuomalainen Paul Suni, joka liikkui mutkattoman esiintymisensä ansiosta sujuvasti helsinkiläisissä seurapiireissä. Suni kertoi, että Yhdysvalloissa toivottiin nimenomaan Suomen lähettävän edustajansa Miss Universum -kilpailuun, koska Suomen taistelu itsenäisyytensä puolesta [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassa]] oli herättänyt suurta ihailua Amerikassa. [[Suojelupoliisi]]n tiedossa oli, että Suni oli myös CIA:n asiamies. Jukka Nevakiven mukaan juuri CIA järjesti Armi Kuuselan kisan voittajaksi kiinnittääkseen Yhdysvaltain ja koko maailman huomion Neuvostoliiton miehitysuhan alla eläneeseen Suomeen. Myös Armi Kuusela itse tunnusti Nina af Enehjelmille 50 vuotta myöhemmin epäilleensä valintansa poliittisia vaikuttimia.<ref name="erola">Erola, Lasse: ''Olavi Virta ja hänen maailmansa'', s. 87–88. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.</ref><ref>Nina af Enehjelm: ''Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti'', s. 17–18. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2003.</ref>
| |||