Ero sivun ”Nauraminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parannellaan, tiivistetään, kolme teoriaa kirjasta |
vaikutuksista |
||
Rivi 5:
Nauraminen on joskus tarttuvaa: yhden henkilön nauraminen voi saada toisetkin nauramaan.
Historiassa tunnetaan ainakin yhdeksän tapausta, jolloin ihminen on [[Nauruun kuoleminen|kuollut nauruun]]. Kuolinsyy on usein [[sydänkohtaus]].<ref>[http://www.naturalremedyhealth.com/vitamins-suplements/2110-9-people-of-history-who-expired-because-of-extreme-laughing 9 People Of History Who Expired Because Of Extreme Laughing]</ref>▼
[[Huumori]]a ja nauramista sekä niiden psykologisia ja fysiologisia seurauksia ihmisessä tutkiva tieteenala on nimeltään [[gelotologia]].
Rivi 12 ⟶ 10:
==Tarkoitus==
Nauraminen on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja sen on arveltu kehittyneen alun perin sosiaalisen kanssakäymisen tarpeisiin. Nauramista käytetään osoituksena ryhmään kuulumisesta – se ilmaisee hyväksyntää ja positiivisia tunteita.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Nauru viesti turvallisuudesta | Osoite=http://web.archive.org/web/20070927010542/http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=157&a=1219&id=8357_7| Julkaisija=Tieteen kuvalehti|Selite= 1/2004 | Luettu=15. helmikuuta 2007}}</ref> Psykologi [[Sigmund Freud]]in mukaan nauru on yksinkertaisesti vain tukahdutetun aineksen vapautumista – vitsi vapauttaa tämän tukahdutetun materiaalin, mikä aiheuttaa naurun. Filosofi [[Henri Bergson]]in mukaan ihmiset nauravat ihmisille, jotka taantuvat automaattiseen käyttäytymiseen. Tällöin nauru on ryhmän tapa patistaa kyseinen yksilö ryhdistäytymään, sillä joustamattomasti käyttäytyvä ryhmän jäsen vaarantaa koko ryhmän. Erään yleisen teorian mukaan ihminen nauraa tilanteissa, jolloin hän näkee itsensä ylempiarvoisena johonkuhun toiseen nähden. Tällöin nauru on ryhmän tapa osoittaa alempiarvoiselle tämän paikka.<ref>Durant & Miller 1988, s. 10–11.</ref>
==Vaikutukset==
Ihmisen nauraessa hänen stressihormonitasonsa laskevat, [[immuunijärjestelmä]]nsä aktivoituu, mielialansa kohoaa ja [[Kipu|kivun]] kokemisensa vähenee. Myös verenkierto ja sydämen syketaajuus kasvavat.<ref name=hu>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200085 | Nimeke = Nauru tekee hyvää, mutta tutkijan mukaan se on myös vallankäyttöä – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista" | Tekijä = | Ajankohta = 4.11.2019 | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Viitattu = 30.9.2020 }}</ref>
Nauraminen vapauttaa ihmisaivoissa mielihyvähormoneja [[Endorfiinit|endorfiineja]]. Tämän arvellaan tukevan ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9642924 | Nimeke = Tutkimus: Nauraminen tekee hyvää aivoille ja lisää yhteenkuuluvuutta | Tekijä = Johanna Manu | Ajankohta = 1.6.2017 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 30.9.2020 }}</ref>
Naurun uskotaan olevan terveellistä, joten naurattamista on käytetty perinteisenä parannuskeinona.<ref name=hu />
▲Historiassa tunnetaan ainakin yhdeksän tapausta, jolloin ihminen on [[Nauruun kuoleminen|kuollut nauruun]]. Kuolinsyy on usein [[sydänkohtaus]].<ref>[http://www.naturalremedyhealth.com/vitamins-suplements/2110-9-people-of-history-who-expired-because-of-extreme-laughing 9 People Of History Who Expired Because Of Extreme Laughing]</ref>
== Lähteet ==
| |||