Ero sivun ”Korpihotelli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wikilinkki vuorantaan
neutralointia
Rivi 3:
'''Korpihotelli''' on [[Suomi|Suomessa]] 1960- ja 1970-luvulla yleistynyt [[hotelli]]tyyppi, luonnonkauniissa ympäristössä maaseudulla tai kaupungin laitamilla sijaitseva [[modernismi|moderni]] loma- ja kokoushotelli [[tanssiravintola|tanssiravintoloineen]] ja [[sauna]]palveluineen, usein myös hotellia ympäröivine vuokramökkeineen. Nimitys ”korpihotelli” oli alusta asti jossain määrin halventava nimitys; hotellit ja hotelliketjut kutsuivat itseään mieluummin nimityksillä ''kokoushotelli, kongressihotelli, luontohotelli<ref name=matkailumies>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Matkailumies: Suomi kilpailukelpoinen nykyisellä hintatasolla | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1980-03-21| Sivut =21 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1980-03-21 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>, lomakeskus, lomakylä'' tms.<ref name=aurora/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Rantaloma rakentaa rivitaloja mökeiksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1973-10-26 | Sivut =31 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1973-10-26/31 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>
 
Korpihotellien liikeidea perustui järjestöjen ja yritysten kokous- ja edustustarpeiden täyttämiseen kotimaassa, koska verottaja ei hyväksynyt tässä tarkoituksessa tarjottuja ulkomaanmatkoja verovähennyskelpoisiksi. MiesvaltaistaHotellien kokousasiakaskuntaapääasiallisina korpihotellitasiakaskuntina palvelivatolivat mahdollisuudella saunomiseen, vapaaseen alkoholin käyttöönkokousasiakkaat ja pitkälle yöhön jatkuvaan juhlintaan hotellien tanssiravintoloissa ja huoneissa. Toisena, vaikeampana kohderyhmänä olivat suomalaiset lomanviettäjät, jotka mieluummin suosivat omia kesämökkejä ja jatkuvasti halpenevia etelänmatkoja. Monista korpihotellien tanssiravintoloista tuli seutunsa suosituimpiin kuuluvia huvittelupaikkoja vuosikymmeniksi.<ref name=aurora>{{Verkkoviite | Osoite = http://aurora.turiba.lv/training/FI/Accommodation_FI/Part_24.htm | Nimeke = 4.4. Korpihotellit| Tekijä = | Julkaisu = Maaseutumatkailuhanke Aurora II | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 2010| Julkaisija = School of Business Administration Turiba, Latvia| Viitattu = 20.11.2018 }}</ref>
 
Korpihotellien rakennuttajien joukossa oli usein [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeen]] omistama [[Lomaliitto]], muita sosiaalialan järjestöjä, kuntia ja muita tahoja, jotka eivät aina kiinnittäneet riittävää huomiota hotellihankkeiden liikeidean ja strategian kantavuuteen eivätkä kyenneet valvomaan toimintaa tarpeeksi tehokkaasti. Osa rahoituksesta saattoi tulla [[Raha-automaattiyhdistys|Raha-automaattiyhdistyksen]] avustuksina tai suorana valtion tukena. Kun valtio alkoi tukea sotaveteraanien kuntoutusta 1970-luvun lopulla, korpihotelleja synnyttänyt toimintatapa laajeni [[kylpylä|kylpylöiden]] rakentamiseen eri puolille Suomea.<ref name=matkailumies/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Korpilampi kiivaasti kaupan. Lomaliitto hotellin vahvin ostajaehdokas| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1982-08-14 | Sivut =21 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1982-08-14/21| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>