Ero sivun ”Nikamavälilevy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Gray312.png|thumb|Nikamavälilevyjä merkittynä ''intervertebral fibrocartilage''.]]
 
'''Nikamavälilevy''' ({{k-la|discus intervertebralis}}) sijaitsee [[nikama|nikamien]] vartaloiden välissä. Ne koostuvat iskunvaimennuksesta ja puristuslujuudesta vastaavasta hyytelömäisestä sisuksesta sekä ulkokehän säiemäisestä syyrustosta, joka vastaa välilevyn vetolujuudesta<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://kotiliesi.fi/terveys/sairaudet-ja-oireet/valilevyt-liikkeelle-ja-selka-kiittaa/|nimeke=Ehkäise iskias ja välilevyn pullistuma: näin hoidat selän välilevyjä|tekijä=Eeva-Helena Laurinsalo|julkaisu=Kotiliesi.fi|ajankohta=16.04.2019|julkaisija=|viitattu=2020-04-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Välilevyt lisäävät selkärangan notkeutta ja jakavat selkärankaan kohdistuvaa painetta suuremmalle alueelle. Lisäksi se osallistuu [[nikamien välinen nivel|nikamien välisen nivelen]] muodostukseen. Nikamavälilevy koostuu sitkeästä syykehästä (''anulus fibrosus'') ja sen sisällä olevasta geelimäisestä ytimestä (''nucleus pulposus''). Nikamavälilevyt ohenevat mentäessä dorsaalisesti rintanikamista lannenikamiin. Kaulanikamat ovat ohuempia dorsaalisesta puoliskostaan kuin ventraalisesta puoliskosta. Nikamavälilevyt puuttuvat kallon ja [[kannattajanikama|atlaksen]] välistä sekä atlaksen ja [[kiertäjänikama|axiksen]] välistä. Ristinikamien nikamavälilevyt osallistuvat [[ristiluu]]n muodostukseen, jolloin ne ovat luutuneet ristinikamien väleihin. Nuorella eläimellä nikamavälilevyissä on oma verisuonitus, josta se saa ravinteensa, mutta vanhemmiten verisuonet poistuvat ja nikamavälilevyn ravinteet tulevat [[diffuusio]]lla viereisistä kudoksista.
 
KaularanganSelkärangan ylä- ja lanneranganalaosaan välilevytmuodostuu ovatneutraalissa kiilamaisiaasennossa seistessä lordoosiksi ja kyfoosiksi kutsutut notkot, mikäkoska johtaakaularangan ja lannerangan välilevyt ovat rangankiilan kaareutumiseenmuotoisia<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isanoori Leppäsalo|Nimeke=LANNERANGAN AVAAVAT ASENNOT. Harjoitteluopas opetus- ja koulutuskäyttöön|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Lahden ammattikorkeakoulu}}</ref>.
Välilevyn mekaaninen vaurioituminen esimerkiksi työnteon tai onnettomuuden seurauksena saattaa käynnistää kliinisiin oireisiin ja selkäkipuun johtavan välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen<ref>Hakanen, Olli, 2012, s. ?{{Lähde tarkemmin|Mikä sivu/sivut?|2.4.2020}}</ref>, joka lisää esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.orton.fi/fi/palvelumme/selkaydinkanavan-ahtauma/|nimeke=Selkäydinkanavan ahtauma|julkaisu=Orton|viitattu=2020-04-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja nikamasiirtymän riskiä<ref name="Spinalmouse.lannerangan.instabiliteetintoteamisessa">{{Verkkoviite|Osoite=https://core.ac.uk/download/pdf/38011773.pdf|Nimeke=Spinalmouse lannerangan instabiliteetintoteamisessa|Tekijä=Seppänen, Sami & Savela, Eero|Julkaisu=Opinäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu|Ajankohta=2008|Viitattu=2.4.2020}}</ref>. Tervekin välilevy saattaa vaurioitua ja [[Välilevypullistuma|pullistua]] esimerkiksi voimakkaan kuormituksen seurauksena. Välilevyn ikärappeuma, nikaman kehityshäiriö tai tapaturmainen vaurioituminen lisäävät välilevyn repeytymisen tai pullistumisen riskiä<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Terveys, sairaus ja työkyky|Vuosi=2006|Sivu=11–12|Julkaisija=Työministeriö|Tunniste=ISBN 951-735-703-6|www=http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/terveys_sairaus_tyokyky.pdf|Tiedostomuoto=PDF}}</ref>. Välilevyn tuntohermot sijaitsevat sen uloimman kolmanneksen alueella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terve.fi/artikkelit/johdatus-selkarangan-toimintaan-ja-anatomiaan|nimeke=Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan {{!}} Kauneus & Terveys|julkaisu=www.terve.fi|ajankohta=2015-06-25|viitattu=2020-09-09}}</ref>.
 
Nikamavälilevy koostuu sitkeästä syykehästä (''anulus fibrosus'') ja sen sisällä olevasta geelimäisestä ytimestä (''nucleus pulposus''). Nikamavälilevyt ohenevat mentäessä dorsaalisesti rintanikamista lannenikamiin. Kaulanikamat ovat ohuempia dorsaalisesta puoliskostaan kuin ventraalisesta puoliskosta. Nikamavälilevyt puuttuvat kallon ja [[kannattajanikama|atlaksen]] välistä sekä atlaksen ja [[kiertäjänikama|axiksen]] välistä. Ristinikamien nikamavälilevyt osallistuvat [[ristiluu]]n muodostukseen, jolloin ne ovat luutuneet ristinikamien väleihin. Nuorella eläimellä nikamavälilevyissä on oma verisuonitus, josta se saa ravinteensa, mutta vanhemmiten verisuonet poistuvat ja nikamavälilevyn ravinteet tulevat [[diffuusio]]lla viereisistä kudoksista.
Kaularangan ja lannerangan välilevyt ovat kiilamaisia, mikä johtaa rangan kaareutumiseen<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isanoori Leppäsalo|Nimeke=LANNERANGAN AVAAVAT ASENNOT. Harjoitteluopas opetus- ja koulutuskäyttöön|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Lahden ammattikorkeakoulu}}</ref>.
 
Välilevyn mekaaninen vaurioituminen esimerkiksi työnteon tai onnettomuuden seurauksena saattaa käynnistää kliinisiin oireisiin ja selkäkipuun johtavan välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen<ref>Hakanen, Olli, 2012, s. ?{{Lähde tarkemmin|Mikä sivu/sivut?|2.4.2020}}</ref>, joka lisää esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.orton.fi/fi/palvelumme/selkaydinkanavan-ahtauma/|nimeke=Selkäydinkanavan ahtauma|julkaisu=Orton|viitattu=2020-04-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja nikamasiirtymän riskiä<ref name="Spinalmouse.lannerangan.instabiliteetintoteamisessa">{{Verkkoviite|Osoite=https://core.ac.uk/download/pdf/38011773.pdf|Nimeke=Spinalmouse lannerangan instabiliteetintoteamisessa|Tekijä=Seppänen, Sami & Savela, Eero|Julkaisu=Opinäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu|Ajankohta=2008|Viitattu=2.4.2020}}</ref>. Tervekin välilevy saattaa vaurioitua ja [[Välilevypullistuma|pullistua]] esimerkiksi voimakkaan kuormituksen seurauksena. Välilevyn ikärappeuma, nikaman kehityshäiriö tai tapaturmainen vaurioituminen lisäävät välilevyn repeytymisen tai pullistumisen riskiä<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Terveys, sairaus ja työkyky|Vuosi=2006|Sivu=11–12|Julkaisija=Työministeriö|Tunniste=ISBN 951-735-703-6|www=http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/terveys_sairaus_tyokyky.pdf|Tiedostomuoto=PDF}}</ref>. Välilevyn tuntohermot sijaitsevat sen uloimman kolmanneksen alueella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terve.fi/artikkelit/johdatus-selkarangan-toimintaan-ja-anatomiaan|nimeke=Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan {{!}} Kauneus & Terveys|julkaisu=www.terve.fi|ajankohta=2015-06-25|viitattu=2020-09-09}}</ref>.
 
VälilevyVälilevyn madaltuupaksuus päivänkasvaa makuuasennossa, koska sen sisälle virtaa silloin nesteitä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.spine-health.com/blog/bed-rest-not-always-best-bet-beating-back-pain|nimeke=Bed Rest Is Not the Best for Beating Back Pain|tekijä=Adaku Nwachuku DO|julkaisu=Spine-health|viitattu=2020-09-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Päivän aikana välilevy puolestaan madaltuu noin 2 mmmillimetrin verran kehon oman painon ja erilaisten asentojen yhteisvaikutuksesta<ref>Alaselän vammamekanismit. Jaana Suni. UKK-instituutti. http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/TULE-ABC-alaselan-vammamekanismit.pdf</ref>. Selkäranka lyhenee tämän vuoksi arkirutiineja suoritettaessa keskimäärin noin 1,5 senttiä kahdeksan tunnin aikana. Etenkin kuormituksen kesto lisää välilevyjen kasaan painumista. Suhteellinen painuminen on suurinta pienikokoisilla ihmisillä. Nestettä imeytyy takaisin välilevyihin selkärankaan kohdistuvan kuormituksen vähentyessä etenkin öisin, jolloin välilevy palautuu alkuperäiseen mittaansa. Välilevyjen nestepitoisuus palautuu nopeiten ns. Fowlerin asennossa levätessä<ref>LISÄPAINOJEN VAIKUTUS SELKÄRANGAN KUORMITTUMISEEN STAATTISESSA SEISOMA-ASENNOSSA. Miikka Luukkainen. Sivu 10 ja 35-37, 53-54. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/7189/1/G0000725.pdf</ref>.
 
Välilevyn sisuksen nestepitoisuus vähenee ikääntymisen myötä, mikä johtaa usein esimerkiksi rangan liikkuvuuden vähenemiseen. Kuivumista voi ehkäistä esimerkiksi kävelemällä, koska kävelyn aikaansaama liike pumppaa välilevyyn verta.<ref name=":0" /> Tämä pumppumekanismi mahdollistaa myös välilevyn aineenvaihdunnan eli ravinteiden saannin ja kuona-aineiden poiston<ref>LISÄPAINOJEN VAIKUTUS SELKÄRANGAN KUORMITTUMISEEN STAATTISESSA SEISOMA-ASENNOSSA. Miikka Luukkainen. Sivu 10 ja 35-37, 53-54. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/7189/1/G0000725.pdf</ref>.