Ero sivun ”EPR (ydinreaktori)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teknistä tietoa primääri- ja sekundääripiireistä |
Lisätty osio suojarakennuksesta ja apurakennuksista |
||
Rivi 5:
[[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon ydinvoimalan]] [[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke|kolmannen reaktorin]] oli tarkoitus olla maailman ensimmäinen EPR. Ranskalainen teollisuuskonserni [[Areva]] aloitti sen rakennustyöt vuonna 2005, ja tavoitteena oli aloittaa sähköntuotanto vuonna 2009. Rakennustyöt ovat kuitenkin viivästyneet, ja vuoden 2020 elokuussa arvioitiin, että reaktori valmistuu vasta helmikuussa 2022.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11516011|nimeke=Olkiluoto kolmoselle viimein aikataulu: säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa vuonna 2022|tekijä=Pukkila, Tapio|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2020-08-28|viitattu=2020-08-28}}</ref> Olkiluoto 3:n viivästymisen takia ensimmäinen valmistunut EPR olikin Taishan 1 [[Kiina]]ssa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui 2018.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/First-EPR-enters-commercial-operation|nimeke=First EPR enters commercial operation|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2018-12-14|julkaisija=|viitattu=2018-12-17}}</ref> Kiinan toinen EPR, Taishan 2, valmistui 2019. Lisäksi Ranskassa on rakenteilla yksi EPR, [[Flamanville]] 3.<ref name=Taishan2>{{Verkkoviite|osoite=https://www.neimagazine.com/news/newschinas-second-epr-begins-commercial-operation-7411884|nimeke=China’s second EPR begins commercial operation|julkaisu=Nuclear Engineering International|ajankohta=2019-09-16|viitattu=2019-09-27}}</ref> Britanniaan rakennetaan kahta EPR:ää, Hinkley Point C 1 ja 2.<ref name=Hinkley>{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/Hinkley-Point-C-cost-rises-by-nearly-15|nimeke=Hinkley Point C cost rises by nearly 15%|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2019-09-25|viitattu=2019-09-27}}</ref>
EPR on käynnistyessään maailman suurin ydinvoimalaitos teholla mitattuna. Sen lämpöteho on 4 300 MW ja sähköteho 1 600 MW. EPR:n suunnittelu perustuu ranskalaiseen N4-reaktoriin (sähköteho 1 450 MW) ja saksalaiseen Konvoi-reaktoriin (1 290–1 400 MW). Turvallisuusominaisuuksia on kehitetty. Suunnittelussa on alusta lähtien otettu huomioon [[Sydämen sulamisonnettomuus|sydämen sulamisonnettomuuden]] hallinta sekä suuren lentokoneen törmäys. Painevesireaktorina EPR on kevytvesihidasteinen ja -jäähdytteinen; sen tekniset perusratkaisut edustavat valmistuttajansa mukaan maailman ydinvoimalaitoksissa eniten käytettyä reaktoritekniikkaa.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalaitosyksikko_ol3_fin.pdf|nimeke=Ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3
Reaktoria on suunniteltu käytettävän kahden vuoden latausväleillä ja sen käyttöiäksi on määritetty 60 vuotta 90 % käyttöasteella. Polttoaineessa on tarkoitus saavuttaa aiempaa korkeampi palama ja sitä kautta parempi polttoainetaloudellisuus. Parannukset suorituskyvyssä perustuvat toisaalta rikkaampaan ydinpolttoaineeseen, toisaalta reaktorisydämen suunnittelun yhteydessä laskettuihin odotuksiin.<ref name=":6" />
Rivi 44:
Korkeapaineturbiini tuottaa laitoksen tehosta noin 40 prosenttia ja kolme matalapaineturbiinia yhteensä noin 60 prosenttia. Turbiinin akselin kokonaispituus on 68 metriä. Turbiinit pyörittävät vetyjäähdytteistä [[generaattori]]a 1 500 kierrosta minuutissa.<ref name=":6" />
== Suojarakennus ja apurakennukset ==
Reaktori ja primääripiiri on sijoitettu suojarakennukseen, jonka ulkohalkaisija on 57 metriä ja korkeus maanalaiset tilat mukaan luettuna 70 metriä. Suojarakennuksessa on kaksi sisäkkäistä sylinterin muotoista [[teräsbetoni]]seinää ja kupolin muotoinen katto. Sisempi seinä on ilmatiivis ja paineenkestävä. Ulompi seinä suojaa sisempää ulkoisilta vaikutuksilta, kuten lentokonetörmäyksiltä. Kaksoisseinä on uusi turvallisuusratkaisu verrattuna aiempiin ydinvoimaloihin. Mahdolliset vuodot kerätään ulomman ja sisemmän suojarakennuksen välitilaan, suodatetaan ja johdetaan 100 metriä korkeaan ilmastointipiippuun.<ref name=":6" />
[[Sydämen sulamisonnettomuus|Sydämen sulamisonnettomuuden]] varalta suojarakennuksen alaosassa sijaitsee niin sanottu [[sydänsieppari]]. Sen tarkoituksena on jäähdyttää reaktorin sydämessä sulanut polttoaine ja suojata suojarakennuksen pohjaa vaurioilta, jotka voisivat johtaa vuotoihin.<ref name=":6" />
Suojarakennuksen ympärillä on polttoainerakennus ja neljä turvallisuusrakennusta. Polttoainerakennuksessa säilytetään tuoretta ja käytettyä polttoainetta. Voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmät on jaettu neljään itsenäiseen osajärjestelmään, jotka sijaitsevat omissa turvallisuusrakennuksissaan. Valvomo sijaitsee yhdessä turvallisuusrakennuksista. Polttoainerakennus ja turvallisuusrakennuksista kaksi on suojattu suuren lentokoneen törmäystä vastaan.<ref name=":6" />
==EPR-reaktorit maailmalla==
| |||