Wikipedia

Ero sivun ”Ahvenanmaan maakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Hallinto ja politiikka: Tarkennus ahvenanmaalaisten haluihin kuulua Ruotsiin.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
 
== Maantiede ==
Ahvenanmaa sijaitsee [[Saaristomeri|Saaristomeren]] lounaisosassa [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] itäpuolella ja [[Selkämeri|Selkämeren]] eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on [[Turun saaristo]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]], jonka suuntaan rajana on [[Kihti (merenselkä)|Kihti]]. Maakunnan pääsaaren [[Manner-Ahvenanmaa]]n keskellä on [[Lumparn]]in merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä [[Teili]]-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Ahvenanmaahan kuuluvalla [[Märket]]in luodolla on Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan kohta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.majakkaseura.fi/fin/market/marketin_historiaa/ | Nimeke = Märketin historiaa | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>[[Tiedosto:Topographic map of Åland.svg|thumb|Ahvenanmaan saariston topografinen kartta.|200x200px|alt=|vasen]][[Ahvenanmaan saaristo]]on lasketaan kuuluvan 6&nbsp;757 vähintään 0,25 hehtaarin kokoista saarta ja [[Luoto (saari)|luotoa]], joista 60 on asuttuja.<ref name="SIFF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/files/alsiff15sv.pdf | Nimeke = Åland i siffror 2015 | Tiedostomuoto =PDF pdf | Julkaisija = Ålands statistik- och utredningsbyrå| Viitattu =5.9.2015 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Maakunnan suurimmaksi järveksi lasketaan joko Finströmin ja Saltvikin kunnissa sijaitseva [[Vandöfjärden]] (5&nbsp;km<sup>2</sup>) tai, jos se lasketaan merenlahdeksi, kanavan yhdistämät [[Östra och Västra Kyrksundet]] Sundin kunnassa. Niiden pinta-ala on noin kolme neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Maakuntajarvikilpailun_finalistit_on_val%282175%29 | Nimeke = Maakuntajärvikilpailun finalistit on valittu – äänestää voi 30.9. asti | Selite = Linkki "Järviperustelut" | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Syke | Viitattu = 25.1.2016 }}</ref>
 
Manner-Ahvenanmaa on pohjoisesta etelään 50 kilometriä pitkä ja idästä länteen 45 kilometriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.ax/fakta/statistik/ | Nimeke =Statistik och fakta | Julkaisu = aland.ax – Det offentliga Åland | Julkaisija =Ahvenanmaan maakunnan hallitus | Viitattu =5.9.2015 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Saaren pinta-ala on 689 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html | Nimeke = Suomi lukuina: Ympäristö ja luonnonvarat | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Siihen ovat siltayhteydessä kapean [[Marsund]]in erottama [[Eckerö]] ja [[Lemströmin kanava]]n mantereesta erottama [[Lemland]], josta on edelleen siltayhteys [[Lumparland]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Marsund&srs=EPSG%3A3067&y=6699106&x=95251&lang=fi| Nimeke =Marsund | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lemstr%C3%B6ms+kanal&srs=EPSG%3A3067&y=6682723&x=112040&lang=fi | Nimeke =Lemströms Kanal | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Lemland+-+Lumparland&srs=EPSG%3A3067&y=6679661&x=123441&lang=fi | Nimeke =Lemland – Lumparland | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref> Muita huomattavia saaria ovat [[Vårdö]], [[Föglö]], [[Sottunga]], [[Kumlinge]], [[Kökar]] ja [[Brändö]]. Ahvenanmaan korkein huippu on [[Orrdalsklint]] (132 metriä) [[Saltvik]]in kunnassa Manner-Ahvenanmaalla.<ref name="PIENI"/><ref name="NATUR"/>
 
=== Kallioperä ===
[[Tiedosto:Kallskar.JPG|thumb|[[Källskär]]in saaren kalliota.|alt=|267x267px]]Ahvenanmaan peruskallio on enimmäkseen karkearakeista punertavaa [[graniitti]]lajia, [[Ahvenanrapakivi|ahvenanrapakiveä]].<ref name="PIENI"/><ref name="NATUR"/> Ahvenanmaan [[rapakivi]]graniitti on yksi Suomen laajimmista [[Intruusio|rapakivi-intruusioista]]. Lumparnin selältä on tavattu [[Ordovikikausi|ordovikikauden]] [[kalkkikivi]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf | Nimeke = Suomen kallioperä | Tekijä =Korsman K. & Koistinen T. | Tiedostomuoto =PDF pdf | Julkaisija = Geologinen seura | Viitattu =25.1.2016 }}</ref> Ahvenanmaalta on löytynyt ordovikikauden fossiileita, kuten [[Trilobiitit|trilobiitteja]] ajalta, jolloin nykyisen Ahvenanmaan sisältänyt manner oli lähellä [[päiväntasaaja]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1443408841327 | Selite (digitilaajille) | Nimeke = Ahvenanmaan uusi fossiililöytö kertoo Itämeren trooppisesta ajanjaksosta | Ajankohta =29.9.2015 | Julkaisu = Helsingin sanomat | Viitattu =25.1.2016 }}</ref>
 
Viime jääkauden jäljet näkyvät Ahvenanmaan kallioissa. Saarten jäätikön tulosuunnan puoleiset sivut ovat hioutuneet viistoiksi silokallioiksi, kun taas saarten vastakkaisella sivulla on jyrkemmät seinämät. Kivikkoisia [[pirunpelto]]ja on vanhoilla [[Yoldiameri|Yoldiameren]] ja [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] rannoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geografitorget.se/gn/nr/2013/bil/1-04.pdf | Nimeke = Åland – grundkurs i kvartärgeologi inom en liten yta | Tekijä = R. Carlsson | Julkaisu = Geografitorget | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Rivi 146:
[[Jalot lehtipuut]] kasvavat yleisempänä Ahvenanmaalla kuin eteläisessä Manner-Suomessa, esimerkiksi Etelä-Suomessa harvinaisiksi tai harvalukuisiksi luokitellut puulajit, kuten [[vuorijalava]] ja [[saarni]], ovat Ahvenanmaalla yleisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pirkanmaanmetsat.fi/metsakurssi.fi/?page_id=220 | Nimeke = Metsäkurssi | Ajankohta =2014 | Julkaisu = Pirkanmaan Bittimetsä | Viitattu =6.9.2015 }}</ref> Ahvenanmaan rantaniityillä lajirunsaus on suurempi kuin missään Suomessa.<ref name="NATUR">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.ax/fakta/natur-kultur-utbildning-och-idrott/natur/ | Nimeke =Natur | Julkaisu = aland.ax – Det offentliga Åland | Julkaisija =Ahvenanmaan maakunnan hallitus | Viitattu =5.9.2015 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Ahvenanmaalla on omat ympäristösäännöksensä, joihin sisältyy erityisiä rauhoitusmääräyksiä. Riistalajeja lukuun ottamatta nisäkkäät (esimerkiksi [[saukko]] ja [[itämerennorppa]]) ja linnut ovat rauhoitettuja. Lisäksi maakunnan hallituksen päätöksellä on rauhoitettu neljä matelijaa, viisi sammakkoeläintä, yksi nilviäinen ([[ahmattikotilo]]), 15 perhoslajia, yksi kovakuoriainen ([[isolampisukeltaja]]) ja kaksi korentoa. Lajien suojelusta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Noin 50 kasvia on rauhoitettu, niiden joukossa ovat useimmat kämmekkälajit.<ref name="NATUR"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/08/Metsatalous_ja_uhanalaiset_lajit.pdf | Nimeke = Metsätalous ja uhanalaiset lajit | Tiedostomuoto =PDF pdf | Julkaisu = Tapio | Viitattu =25.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://old.regeringen.ax/.composer/upload/modules/lagar/Afs1998_NR82.PDF | Nimeke = Nr 82 Landskapslag om naturvård | Tiedostomuoto =PDF pdf | Julkaisija = Ahvenanmaan maakuntalaki | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ls.aland.fi/socialomiljo/miljo/fridlysta.pbs | Nimeke = 2 kap. Fridlysta och särskilt skyddsvärda arter | Julkaisu = Ålands landskapsregeringen | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaalla on kaikkiaan 44 luonnonsuojelualuetta ja noin 30 luontopolkua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/articles/naturen/ | Nimeke = Värna om och upptäck naturen | Julkaisu =Visit Åland | Viitattu =6.9.2015 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Hirviä kaadetaan nykyisin vuosittain 150–200 ja metsäkauriita 2&nbsp;000–3&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regeringen.ax/sites/www.regeringen.ax/files/attachments/page/fallda-algar-1971-2014.pdf | Nimeke = Fällda älgar 1971-2014 | Tiedostomuoto =PDF pdf | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regeringen.ax/sites/www.regeringen.ax/files/attachments/page/avskjutning-radjur-1973-2014.pdf | Nimeke = Avskjutningsstatistik: Rådjur | Tiedostomuoto =PDF pdf | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Harmaahylkeitä on metsästetty vuosittain noin sata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regeringen.ax/sites/www.regeringen.ax/files/attachments/page/resultat-skyddsjakt-skarv-sal-2014.pdf | Nimeke = Antal fällda gråsälar och storskarvar under skyddsjakt år 2007-2014 | Viitattu =25.1.2016 }}</ref>
 
[[Kangaskäärme]]ttä tavataan Ahvenanmaalla, muttei Manner-Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/saaristo/suomen-kolmas-kaarme-arka-otus | Nimeke = Suomen kolmas käärme on arka otus | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Aamuset | Viitattu =6.9.2015 }}</ref>
Rivi 255:
* Muilla saarilla ilman siltayhteyttä: [[Brändö]], [[Föglö]], [[Kumlinge]], [[Kökar]], [[Sottunga]] ja [[Vårdö]]
 
Ahvenanmaalla ei ole tehty [[Kuntaliitos Suomessa|kuntaliitoksia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vrk.fi/default.aspx?id=97 | Nimeke = Kuntajaon liitokset 1917-2016 | Julkaisu = Väestörekisterikeskus | Viitattu = 29.2.2016 }}</ref> Vuonna 1961 toteutettiin [[Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa|osakuntaliitos]], kun Jomalasta liitettiin Maarianhaminaan alue, jossa oli 2&nbsp;039 asukasta.<ref name="vuodet1961-1975">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/96967 | Nimeke =Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975 | Tiedostomuoto =PDF pdf | Selite =Liite 3. Aluejärjestelyt vuosina 1961–1975 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.6.2014 }}</ref> Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti, että Sottunga liitettäisiin naapurikuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin mennessä, mutta päätös jäi toteuttamatta.
 
Ahvenanmaalla on kolme [[Suomen seutukunnat|seutukuntaa]]. [[Mariehamns stad]]in seutukuntaan kuuluu vain Maarianhamina, [[Ålands landsbygd]]in seutukuntaan kuuluvat Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund sekä [[Ålands skärgård]]in seutukuntaan Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/seutukunta/001-2016/luokitusavain.html | Nimeke =Luokitukset – Kunnat / Seutukunnat – Luokitusavain | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>
Rivi 368:
 
=== Mallia maailmalle ===
Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen.<ref name="Aalto/2007 s. 6">{{Lehtiviite | Otsikko = Aalto, Sibelius ja Ahvenanmaan itsehallinto| Julkaisu = Ahvenanmaa – ahaa!| Vuosi = 2007 | Numero = - | Sivut = 6 }}</ref><ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110515141919/http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=166171&c=0&toid=1802&moid=1803 | Arkistoitu = 15.5.2011 | Nimeke = Ahvenanmaan ja muiden eurooppalaisten itsehallintoalueiden selvitys valmistunut]. Valtioneuvoston| viestintäyksikköSelite = Tiedote 292/2006 | Ajankohta = 31.8.2007.2006 | Julkaisu = Valtioneuvoston viestintäyksikkö | Viitattu 19= 23.109.2007. {{4042020}}</ref> Esimerkiksi [[Serbia]] on ehdottanut [[Kosovo]]n kysymyksen ratkaisuksi sille annettavan Ahvenanmaan kaltaisen aseman itsenäistymisvaatimuksien sijaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.hameensanomat.fi/uutiset/ulkomaat/150985-serbia-antaisi-kosovolle-ahvenanmaan-kaltaisen-aseman |Nimeke=Serbia antaisi Kosovolle Ahvenanmaan kaltaisen aseman|Julkaisija=Hämeen Sanomat|Luettu= 12.11.2015 (linkki päivitetty)}}</ref>
 
=== Demilitarisointi ===
Rivi 418:
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||28 007}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|508||29 886}}
|caption = Lähteet: Vuodet 1880–1970<ref name="väkiluvut1880_1975">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/91484 | Nimeke =Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 | Tiedostomuoto =PDF pdf | Selite = sivu 97 | Ajankohta =1979 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.6.2014 }}</ref> ja vuodet 1980–2010<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =6.3.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
Rivi 483:
Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen alueista korkeimpiin. Vuonna 2011 markkinahintainen bruttokansantuote henkeä kohti oli siellä Suomen tilastoalueista toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/til/altp/2011/altp_2011_2013-12-11_tie_001_fi.html | Nimeke = Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten | Ajankohta = 2013 | Julkaisu =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>
 
Vielä vuonna 1950 yli puolet työskenteli maataloudessa, mutta 2000-luvulla sen osuus työllisistä laski noin 4 prosenttiin.<ref name="vuosikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Tilastokeskus | Nimeke = Suomen tilastollinen vuosikirja 2014 | Vuosi = 2014 | Sivut = 577-582 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tilastokeskus | ISBN = 978-952-244-482-0. ISSN 0081–5063 | www = http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_stv_201400_2014_10374_net.pdf | Tiedostomuoto = PDFpdf | www-teksti = Verkkoversio | Viitattu = 6.3.2018 }}</ref> Vuonna 2011 Ahvenanmaan työllistäjiä olivat yhteiskuntapalvelut 40 %, kauppa ja liikenne 30 %, rahoitus 10 %, teollisuus 8 %, rakentaminen 7 %, maatalous 4 % ja muut 1 %. Työttömiä oli 3,1 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/articles/aland/ | Nimeke = Yleistä tietoa Ahvenanmaasta | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu =30.1.2016 }}</ref> Vieraskielisten on Ahvenanmaalla ollut helpompi löytää töitä kuin muualla Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskielisten-maara-kaksinkertaistumassa/075345ce-9415-307c-9f63-b5e861e122a6 | Nimeke = Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa | Ajankohta =2014 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu =23.1.2016 }}</ref>
 
Saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, joka vuonna 2003 toi 36 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-5145868 | Nimeke = Ahvenanmaalle harkitaan omaa alusrekisteriä? | Ajankohta = 2003 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 11.2.2017 }}</ref> [[Maarianhamina]]ssa pitävät pääkonttoriaan [[Viking Line]], [[Eckerö-konserni]], [[Lillgaard]] ja [[Godby Shipping]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://shipowners.fi/fi/suomen-varustamot-ry/jasenvarustamot | Nimeke = Jäsenvarustamot | Julkaisu = Suomen varustamot ry. | Viitattu =11.2.2017 }}</ref> Ahvenanmaalaisten omistama kauppalaivasto ylitti miljoona bruttotonnia vuonna 2015. Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan lipun alla purjehtivien alusten osuus pieneni viidenneksellä, kun taas ulkomaille liputettujen alusten tonnimäärä kasvoi 63 prosenttia. Merenkulun parissa ahvenanmaalaisissa yrityksissä työskenteli 6,6 prosenttia työvoimasta vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/archive.con?iPage=12&art_id=1708 | Nimeke =Den åländskägda handelsflottan nära en miljon bruttoton | Ajankohta =2015 | Julkaisu = ÅSUB | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Rivi 504:
[[Tiedosto:Kfz-Kennzeichen Aland2.jpg|thumb|Esimerkki auton rekisterikilvestä Ahvenanmaalla.]]
 
[[Tienumerointi Ahvenanmaalla|Ahvenanmaan tienumerointi]] on osittain päällekkäinen Manner-Suomen kanssa. [[Päätie 1 (Ahvenanmaa)|Päätie 1]], [[Päätie 2 (Ahvenanmaa)|päätie 2]] ja [[Päätie 3 (Ahvenanmaa)|päätie 3]] lähtevät Maarianhaminasta ja vievät Eckeröhön, Vårdöhön ja Lumparlandiin. [[Päätie 4 (Ahvenanmaa)|Päätie 4]] kulkee Godbystä Getaan. Pienempiä teitä ovat [[Tie 40 (Ahvenanmaa)|tie 40]] Jomalasta Hammarlandiin ja [[Tie 50 (Ahvenanmaa)|tie 50]] Saltvikissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafiksakerhetsrapport.pdf | Nimeke = Trafiksäkerhetsplan för Åland 2002-2010 | Tiedostomuoto =PDF pdf | Selite =sivut 16–20 | Julkaisu = Åländsk utredningsserie 2001:14 | Viitattu =29.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> [[Tie 10 (Ahvenanmaa)|Tie 10]], [[Tie 20 (Ahvenanmaa)|tie 20]] ja [[Tie 30 (Ahvenanmaa)|tie 30]] ovat Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.google.fi/maps/@60.0990313,19.9420392,13.7z | Nimeke = Google Maps | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhdistävän tien rakentamista pohdittiin Varsinais-Suomessa 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2714341-kiintea-tieyhteys-manner-suomesta-ahvenanmaalle-ajankohtainen | Nimeke = Kiinteä tieyhteys Manner-Suomesta Ahvenanmaalle ajankohtainen | Tekijä = Helminen, Pekka | Ajankohta = 4.1.2012 | Julkaisija = Kansan Uutiset | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
 
[[Maarianhaminan lentoasema]] on Ahvenanmaan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Se sijaitsee [[Jomala]]n kunnassa kolme kilometriä [[Maarianhamina]]n keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2015 lentoaseman kautta kulki noin 42&nbsp;000 matkustajaa kotimaan lennoilla ja 17&nbsp;000 matkustajaa kansainvälisessä liikenteessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/g2DkIw/oaQCEIvHBsfZylj6F_g_og/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi1215.pdf | Nimeke = Matkustajat 2015 lentoasemittain | Tiedostomuoto =PDF pdf | Julkaisu = Finavia | Viitattu =28.2.2016 }}</ref> Ahvenanmaalla on myös [[Kumlingen lentokenttä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lentopaikat.fi/kumlinge-efkg/ | Nimeke =Kumlinge EFKG | Julkaisu = Lentopaikat.fi | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
 
Maarianhaminan matkustajalaivaterminaali sijaitsee kaupungin [[Länsisatama (Maarianhamina)|länsisatamassa]], noin kilometrin päässä keskustasta. Yöllä suuret Ruotsin ja Suomen väliä kulkevat matkustajalautat pysähtyvät Maarianhaminan sijasta [[Långnäs (Lumparland)|Långnäsin]] satamassa, noin 30 kilometriä Maarianhaminasta itään. Kolmas matkustajaterminaali on [[Berghamn (satama)|Berghamnin]] satama Eckerössä.<ref name="LAUTAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.com/fi/matkailu_ja_majoitus/ahvenanmaan_laivaterminaalit | Nimeke = Ahvenanmaan laivaterminaalit | Julkaisu = Åland-com | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>
Rivi 550:
Ahvenanmaan perinteisen ruokakulttuurin pohjana on kala, etenkin silakka. Silakkaa kalastettiin syksyisin ja suolattiin talven varalle. Ahvenanmaan maakuntaleipä mustaleipä sopii hyvin suolakalojen seuraan. Saaristossa kasvatetaan myös lampaita. [[Ahvenanmaan pannukakku]] sisältää puuroa ja kardemummaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/ahvenanmaa | Nimeke = Ahvenanmaa | Julkaisu =Ruokatieto | Viitattu =15.1.2016 }}</ref>
 
Vuonna 1999 ahvenanmaalaisten identiteettiä tutkittiin kyselytutkimuksella. Asteikolla 0-4, vastaajat kokivat olevansa eniten ahvenanmaalaisia (keskimäärin 3,4 pistettä), sitten pohjoismaalaisia (2,4), suomalaisia (2,1), suomenruotsalaisia (1,7) ja eurooppalaisia (1,5).<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Ålänningarna och deras identitet | Vuosi = 1999 | ivu = 9 | Julkaisija = ÅSUB | www = http://www.asub.ax/files/rapport_1999_07_7.pdf | Tiedostomuoto =PDF pdf | Viitattu =29.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
===Nähtävyydet===
Rivi 558:
 
===Maakuntatunnukset===
Ahvenanmaalle on muiden Suomen maakuntien tavoin valittu [[Suomen maakuntatunnukset|maakuntatunnukset]]. Maakuntaeläin on [[metsäkauris]], maakuntajärvinä ovat [[Östra och Västra Kyrksundet]], maakuntakala on [[hauki]], maakuntakukka [[kevätesikko]], maakuntakiveksi on valittu [[eloperäinen kalkkikivi]] ja maakuntalinnuksi [[merikotka]]. [[Suomen maakuntalaulut|Maakuntalaulu]] on ''[[Ahvenanmaalaisten laulu]]''. [[Ahvenanmaan vaakuna]]ssa on kuvattu saksanhirvi ja [[Ahvenanmaan lippu]] on vuodelta 1954.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.skogsbruket.fi/sites/default/files/arkiv/Skogsbruket_6_7_2009.pdf | Nimeke = Landskapssymboler | Tiedostomuoto =PDF pdf | Selite = s.24 | Ajankohta =2009 | Julkaisu = Skogsbruket | Viitattu =29.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/bra-veta/alands-flagga-och-frimarken/ | Nimeke = Ålands flagga och frimärken | Julkaisu = visitåland | Viitattu =29.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/suomiexpress/maakuntajarvikilpailu.html | Nimeke = Maakuntien nimikkojärvet on valittu | Julkaisu = Yle | Viitattu =29.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429770478389 |Selite (digitilaajille) | Nimeke = Maakuntalaulut kokivat yllättävän renessanssin | Tekijä = Koppinen Mari| Ajankohta = 23.4.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat |Arkisto = https://web.archive.org/web/20150425123228/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429770478389 | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
 
===Ahvenanmaa fiktiossa===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta”