Ero sivun ”Neuvostoliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Juustokakku 2) ja palautettiin versio 19112002, jonka on tehnyt Kaakkuri86 Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Jonkin verran lähteistystä ja tekstiä. |
||
Rivi 52:
| alaviite =
}}
'''Neuvostoliitto''' (lyhenne NL<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.4.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.6.2013}}{{404}}</ref>; {{k-ru|Сове́тский Сою́з|Sovetski Sojuz}}), virallisesti '''Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto''' ({{k-ru|Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик|Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik}} {{lausunta|Ru-CCCP.ogg}}; lyhenne SNTL<ref name=kotus />, ven. СССР<ref name=kotus />, ''SSSR''<ref name=kotus />) oli [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] hallitsema [[Valtiososialismi|sosialistinen]] valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto sai juurensa vuoden 1917 [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksesta]], jolloin [[Bolševikit|bolshevikit]] kaatoivat [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaiksen hallituksen]] [[Vladimir Lenin|Vladimir Leninin]] johdolla ja perustivat [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.history.com/this-day-in-history/bolsheviks-revolt-in-russia|nimeke=Bolsheviks revolt in Russia|tekijä=History com Editors|julkaisu=HISTORY|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Tämän jälkeen perustettiin [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]], mikä aloitti [[Venäjän sisällissota|sisällissodan]], jonka lopulta voittivat [[Puna-armeija|puna-armeija.]] Sisällisota aiheutti massiivisen nälänhädn vuosina 1921-1922. Sisällisodan jälkeen syntyi Neuvostoliitto, josta tulisi lopulta yksi suurimmista ja voimmakaimmista valtioista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.history.com/topics/russia/history-of-the-soviet-union|nimeke=Soviet Union|tekijä=History com Editors|julkaisu=HISTORY|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Neuvostoliitto oli avoimen [[Diktatuuri|diktatuurinen]] valtio, joka turvautui politiikassaan [[Valtioterrorismi|terroriin]] itse määrittelemiään vastustajia vastaan. Ensimmäinen terrorivaihe oli vuodesta 1918 alkanut punainen terrori ja [[Venäjän sisällissota|sisällissota]]{{lähde|Neuvostoliitto perustettiin vasta 1922}}. Toisen vaiheen muodosti 1928 alkanut [[Maatalouden kollektivisointi|maatalouden pakkokollektivisointi]], jossa [[Kulakki|kulakit]] tuhottiin luokkana. Kolmas oli suuri terrori eli [[Stalinin vainot]] 1937–38 ja neljäs toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen toteutetut eri kansallisuuksien [[Neuvostoliiton väestönsiirrot|väestönsiirrot Neuvostoliiton]] sisällä. Kuolleiden lukumäärä on vielä kiistanalainen, mutta se on arvioitu minimissään noin miljoonaksi [[Teloitus|teloitetuksi]] ja kokonaismääräksi noin 30 miljoonaa ihmistä.<ref name="kirkinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Kirkinen | Nimeke = Venäjän historia| Vuosi = | Sivu = 405| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 24.9.2019 }}</ref>▼
▲
Neuvostoliitto oli yksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] voittajavaltioista. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana Neuvostoliitto oli maailman toinen [[supervalta]] ja sen [[bruttokansantuote]] oli maailman toiseksi suurin.
Rivi 90 ⟶ 92:
==== Toisen maailmansodan aika ====
{{Pääartikkeli|[[Toinen maailmansota]] ja [[Itärintama (toinen maailmansota)]]}}
Vähän ennen toisen maailmansodan alkua, 23. elokuuta 1939, Neuvostoliitto solmi [[Adolf Hitler]]in johtaman natsi-Saksan kanssa yllättäen [[Molotov–Ribbentrop-sopimus|hyökkäämättömyyssopimuksen]]. Myöhemmin ilmeni, että sopimukseen liittyi myös salainen lisäpöytäkirja maiden välisestä [[etupiiri]]jaosta Itä-Euroopassa ja Itämeren alueella. Sen mukaan Neuvostoliiton etupiiriin kuuluivat muun muassa [[Suomi]] ja [[Baltian maat]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/event/German-Soviet-Nonaggression-Pact|nimeke=German-Soviet Nonaggression Pact {{!}} History, Facts, & Significance|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Saman vuoden syyskuun alussa Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat sodan [[Puola]]a vastaan. Saksa miehitti maan nopeasti lukuun ottamatta sen itäistä osaa, jonka Neuvostoliitto valloitti.
Marraskuun lopussa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aloitti [[talvisota|talvisodan]] pyrkimyksenään Suomen valloittaminen etupiirijaon mukaisesti. Sodan aloittamiseksi Neuvostoliitto lavasti nk. [[Mainilan laukaukset]] oikeuttaakseen hyökkäyksen ja saadakseen sille kansainvälisen hyväksynnän. Suomen valloittaminen ei onnistunut, mutta Neuvostoliitto sai liitetyksi itseensä Suomelle kuuluneita alueita [[Karjala]]ssa. Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti ja liitti itseensä Baltian maat, ja samana vuonna siihen liitettiin myös [[Romania]]lle kuulunut [[Bessarabia]]. Neuvostoliitto suunnitteli uutta sotaa Suomea vastaan,
Vuonna 1941 Saksa ryhtyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Alkuvaiheessa Neuvostoliitto joutui perääntymään materiaaliltaan ylivoimaista Saksaa vastaan kärsien valtavia miestappioita muun muassa Valko-Venäjällä. Länsiliittoutuneet, lähinnä [[Yhdysvallat]], tukivat huomattavasti Neuvostoliiton sotaponnisteluja toimittamalla sille sotamateriaalia. Saksalaisten jääminen mottiin [[Stalingradin taistelu|Stalingradissa]] helmikuussa 1943
Sotavuosien aikana Neuvostoliitto kehittyi sotilaallisesti yhdeksi maailman vahvimmista valtioista. Vuonna 1945 toinen maailmansota päättyi Saksan häviöön ja liittoutuneitten voittoon.<ref>Birnhaum 1966: 81–83.</ref>
Rivi 111 ⟶ 113:
Stalin kuoli vuonna 1953, ja hänen jälkeensä Neuvostoliiton johtoon tuli [[Nikita Hruštšov]]. Seurasi sisäpoliittisesti liennytyskausi, ja monet Stalinin aikana petturuudesta tuomitut saivat [[rehabilitointi|maineen palautuksen]]. Hruštšovia kuitenkin arvosteltiin varsinkin talousjohdon tehottomuudesta, ja vallan otti johtotroikka [[Leonid Brežnev]], [[Nikolai Podgornyi]] ja [[Aleksei Kosygin]]. Pitkäaikaisena ulkoministerinä vaikutti [[Andrei Gromyko]].{{Lähde}}
Kylmässä sodassa oli myös vastakkain kaksi [[ideologia|ideologista]] maailmaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.historycrunch.com/ideological-conflict-in-the-cold-war.html|nimeke=Ideological Conflict of the Cold War|julkaisu=History Crunch - History Articles, Summaries, Biographies, Resources and More|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Länsi näki idän valtiot epädemokraattisina, autoritaarisina kommunisti[[diktatuuri|diktatuureina]] ja itä vastaavasti lännen valtiot [[porvaristo|porvarillisina]] [[imperialismi|imperialisteina]] ja riistäjinä. Kummassakin tapauksessa valtiokoneiston [[propaganda]] vaikutti yleiseen mielipiteeseen ja teki ideologioista – [[kommunismi]]sta ja [[kapitalismi]]sta – voimakkaan kielteisiä ja tunnepitoisia; samalla yhteydet todellisiin poliittisiin ja taloudellisiin teorioihin katkesivat.<ref name=Birnhaums136s137>Birnhaum 1966: 136–137.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/event/Cold-War|nimeke=Cold War {{!}} Summary, Causes, History, & Facts|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.nationalgeographic.com/culture/topics/reference/cold-war/|nimeke=What was the Cold War?|tekijä=|julkaisu=Culture|ajankohta=2019-03-22|julkaisija=National Geographic|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja [[Yhdysvallat]] kamppailivat hegemoniasta [[kylmä sota|kylmän sodan]] aikana. Taistelua käytiin useiden ns. [[proxy-sota|proxy-sotien]] välityksellä, eli eri osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään omilla alueillaan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tukiessa omaa leiriään.<ref name=":3" /> Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, mikä johtui ilmeisesti molempien kookkaista [[ydinase]]reserveistä.<ref>Birnhaum 1966: 135.</ref>▼
Kylmän sodan ilmapiiri johti lukuisiin [[konflikti|konflikteihin]], joista osa oli aseellisia. Proxy-sotia käytiin muun muassa [[Vietnamin sota|Vietnamissa]], [[Angolan sisällissota|Angolassa]], [[Korean sota|Koreassa]] ja [[Afganistanin sota|Afganistanissa]].<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.atomicheritage.org/history/proxy-wars-during-cold-war-africa|nimeke=Proxy Wars During the Cold War: Africa|julkaisu=Atomic Heritage Foundation|viitattu=2020-09-22|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Näissä sodissa eivät suoranaisesti olleet vastakkain suurvallat, vaan usein toisen suurvallan joukot ja toisen blokin puolella oleva valtio.<ref name=Birnhaums136s137/> <ref name=":4" />
▲Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja [[Yhdysvallat]] kamppailivat hegemoniasta [[kylmä sota|kylmän sodan]] aikana. Taistelua käytiin useiden ns. [[proxy-sota|proxy-sotien]] välityksellä, eli eri osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään omilla alueillaan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tukiessa omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, mikä johtui ilmeisesti molempien kookkaista [[ydinase]]reserveistä.<ref>Birnhaum 1966: 135.</ref>
Kylmän sodan aikana kumpikin supervalta pyrki liittämään etupiiriinsä uusia valtioita. Keskeisin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kilpailun aihe oli kuitenkin sotilaallinen voima, ja etenkin [[ydinase]]et nousivat keskeisiksi. Niihin liittyi läheisesti [[ydinenergia]]n kehittäminen ydinasemateriaalin tuottamiseksi ja sotilaallisen [[raketti]]tekniikan kehitys, ns. ydinohjukset. Aina 1950-luvulta kylmän sodan loppuun saakka kahden suurvallan välillä vallitsi [[kauhun tasapaino]], jossa kumpikin osapuoli kykeni tarvittaessa aiheuttamaan niin suuren tuhon toiselle puolelle, että ydinaggressio olisi ollut käytännössä itsemurha. Siten ydinaseiden katsottiin turvanneen pitkän, mutta jäätävän rauhanjakson.<ref name="vuorikoski/6.7.2007">{{Verkkoviite | Tekijä = M. Vuorikoski| Nimeke = Venäjän historia – Neuvostoliitto suurvaltana| Osoite = http://www.wuorikoski.fi/russia4.htm| Viitattu = 6.7.2007}}</ref>
| |||