Wikipedia

Ero sivun ”Venäjän esihistoria” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
K-Pedia (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 026 muokkausta
lähteet lisätty
Rivi 1:
'''Koko entisen Neuvostoliiton''' alueelta on löydetty todisteita jo [[paleoliittinen kausi|paleoliittisen]] ja [[neoliittinen kausi|neoliittisen kauden]] ihmisasutuksesta. Kun neoliittinen kausi vaihtui [[pronssikausi|pronssikaudeksi]], Venäjän Euroopan puoleiselle alueelle muodostui maataloushteisöjä, joista tunnetuimpiin kuului [[Tripoljen kulttuuri]]. Merkittävä käänne alueen historiassa oli ratsain liikkuneiden [[paimentolaisuus|paimentolaisheimojen]] peräkkäiset aallot Etelä-Venäjälle.<ref name="neville12"/>
{{korjattava}}
 
== Ensimmäiset asukkaat ==
Tässä artikkelissa käsitellään '''nykyisen Venäjän Euroopan puoleisen alueen [[esihistoria]]a''' [[paleoliittinen|paleoliittiselta kivikaudelta]] [[Kiovan Venäjä]]n aikaan saakka.
[[Tiedosto:Venus 3 from Kostenki RU.jpg|pienoiskuva|Kostjonkin Venus -veistos on tehty [[mammutti|mammutin]] luusta ja sen iäksi on arvioitu 18 000-20 000 vuotta.]]
== Väestön alkuperä 110&nbsp;000–22&nbsp;000 eaa. ==
{{Katso myös|[[Eurooppalaisten alkuperä]]}}
[[Neandertalinihminen|Neandertalin ihmistyypin]] asukkaita liikkui Aasiassa ja Itä-Euroopan eteläosissa vähintään 100 000 vuotta sitten. Arkeologisia jäänteitä heistä ei ole paljon. Kymmenien tuhansien vuosien ajan ihmiset asuivat luolissa ja keräsivät elantonsa luonnosta tai metsästämällä pienriistaa tai jopa [[mammutti|mammutteja]]. Neandertalin ihminen kuoli sukupuuttoon Itä-Euroopassa noin 40 000 vuotta sitten, jolloin [[nykyihminen]] alkoi levittäytyä pohjoiseen, seuraten [[veiksel-jääkausi|jääkauden leudolla jaksolla]] sulavaa mannerjään reunaa. Nykyihmisen vanhimpia asuinpaikkoja on löydetty [[Krim]]iltä, [[Kaukasus|Kaukasukselta]] ja [[Ural]]ilta. Nykyihmiset asuivat luolissa, mutta he pystyttivät myös yksinkertaisia asuinrakennelmia. Metsästyksen ja keräilyn ohella he saivat elantonsa myös kalastuksella. He osasivat rakentaa metsästysvälineitä, kuten ongenkoukkuja ja harppuunoita, sekä veitsiä ja nuolia ja kirveitä. Nykyihminen osasi valmistaa myös taide-esineitä. Varhaisen kivikauden taidetta edustavat [[Kostjonkin kulttuuri]]n aikaiset veistokset.<ref name="kirkinen19"/>
Paleoliittisella kivikaudella [[Neandertalin ihminen|Neandertalin ihmisen]] tiedetään [[Ural]]in ja [[Kaukasus|Kaukasuksen]] arkeologisten kaivausten perusteella asustaneen jo 100&nbsp;000 vuotta sitten Venäjän alueella. [[Cro-Magnonin ihminen|cro-magnonin ihminen]] saapui [[Eurooppa]]an noin vuonna 35&nbsp;000 eaa. suurriistaa metsästäen. Cro-Magnon-ihmisten arkeologisia kulttuureja nimitetään [[Aurignacin kulttuuri|Aurignacin]] ja [[Gravetten kulttuuri|Gravetten kulttuureiksi]]. [[Volga]]- ja [[Oka]]joen välialueella on ollut [[Sungir]]in suurriistanmetsästäjien [[teknokompleksi]]. Samaan kulttuuriin kuuluvalla [[Kostenkin kulttuuri|Kostenkin-Avdeevonin]] kulttuurin alueelta on löydetty "venus-aiheisia" pienoisveistoksia aikakaudelta 29&nbsp;000–22&nbsp;000 eaa.<ref name="Kirkkinen 2004">Heikki Kirkinen 2004: ''Venäjän historia.''</ref> [[Jääkauden maksimi|Jääkauden maksimin]] 20&nbsp;000–18&nbsp;000 eaa. aikana asutus joutui vetäytymään tundra-alueen eteläreunoille, [[Mustameri|Mustanmeren]] alueille.
 
[[Jääkauden maksimi|Jääkauden maksimin]] noin 20&nbsp;000 vuotta sitten pakotti nykyihmisen vetäytymään etelään. Jäätikön sulaminen kesti 10 000 vuotta ja vähitellen ilmaston lämmetessä Eurooppa alkoi metsittyä, eläinkanta uudostua ja ihmiset levittäytyivät kohti pohjoista. Kulttuurikehitys alkoi nopeutua noin vuonna 5000 eaa. kun saviastioidden valmistus levisi [[Lähi-Itä|Lähi-Idästä]]. Kulttuurin kehityksen myötä alkoi nopeutua ihmisten jakautuminen erilaisiin kielellisiin ja etnisiin ryhmiin.<ref name="kirkinen19"/>
== Jääkauden maksimin 18&nbsp;000 eaa. jälkeiset väestöt ==
Kostenkinin kulttuuri jatkui [[Ukraina]]n ja Venäjän eteläisillä alueilla lähes 6&nbsp;000 vuotta jääkauden maksimin jälkeen, mutta noin 13&nbsp;600 eaa. väestön määrä oli lisääntynyt ja jääkauden jälkeiset olosuhteet muuttuivat nopeasti.
[[Valdai-jääkausi|Valdai-]] tai [[Veiksel-jääkausi|Veiksel]]- jääkauden jälkeinen lämpeneminen aiheutti tundra-alueiden muuttumisen ensiksi suuriksi jääjärviksi mm. Ukrainan Kostenkinin kulttuurin alueella. Asutus vaihtoi asuma-aluettaan ja levisi sieltä nopeasti noin vuosina 13&nbsp;600–10&nbsp;500 eaa. Itämeren rannoille ja Venäjän Uralille.<ref name="Hans-Peter Schulz">Hans-Peter Schulz ''et al.'' artikkeli ''[[Muinaistutkija]]''-lehden numerossa 4/1998</ref> Laaja eurooppalainen [[Gravette-horisontti]] oli monilta piirteiltään homogeeninen. Se ulottui vielä noin 13&nbsp;000 eaa. Pyreneiltä nykyisen Moskovan seuduille asti.<ref name="Hans-Peter Schulz"/> Mammuttiriistakanta romahti ja aikaisemmin erittäin hyvä toimeentulojärjestelmä muuttui huonommaksi. Euroopan mammutinmetsästäjien käyttämä alue rajoittui lämpenemisen jälkeen Keski-Venäjän/Ukrainan eteläiseen jokitasankoon. Nämä ovat lähes samoja alueita kuin [[Denekamp-interstadiaali]]n aikana 28&nbsp;000–22&nbsp;000 eaa. eläneet [[Sungir-Kostenki-kulttuuri]]t. Itäisessä mammutinmetsästäjäteknokompleksissa oli jo kiinteitä ympärivuotisia tukikohtia. Silmiinpistävää oli silloinen mammutin metsästäjäväestön paikkasidonnaisuus,<ref name="Hans-Peter Schulz"/> koska mammutti oli kuolemassa sukupuuttoon.
 
== Kivikautiset kulttuurit ==
Arojen metsittyessä ja mammutin hävitessä noin 11&nbsp;000 eaa. seurasi asuinpaikkojen muutoksia. [[Kostenkinin-Moldovan-kulttuuri]]en ja itäisen [[Desna-kompleksi]]n väestöä siirtyi pohjoisemmaksi osana laajaa uutta [[Swidryn kulttuuri|Swidryn kulttuuria]], jonka keskus on ollut nykyisen [[Puola]]n alueella.
Eteläisen Venäjän ja Aasian [[aro]]illa eli [[indoiranilaiset kielet|indoiranilaisia kieliä]] puhuvia heimoja. Keski-Venäjällä asui [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisia]] kieliä puhuvaa väestöä ja pohjoisempana [[samojedikielet|samojedikielten]] puhujia. Eri ryhmien eroavuuksista on saatu tietoa heiltä jääneiden esineiden ja keramiikan perusteella, sekä myöhemmässä vaiheessa tietoa ovat antaneet kielierot.<ref name="kirkinen21"/>
 
Noin 3000 eaa. [[Dnepr]] ja [[Dnestr]] jokien välillä kehittyi [[Tripoljen kulttuuri]], jolla oli omanlaisensa keramikka, korkea maanviljelykulttuuri ja sen kylät oli suojattu paaluaitauksin. [[Dnepr]] ja [[Don]] jokien välillä taas kehittyi [[Dneprin-Donetskin kulttuuri]], jolle oli ominaista erätalous ja karjanhoito. [[Sredni Stogin kulttuuri]] [[Volga]]joen alajuoksulta Aasian aroille, tunnettiin hautakummuistaan. Tämä kulttuuri käytti Aasian aroilta tuotuja [[hevonen|hevosia]] ja kuljetusvälineenä olivat [[hevosvaunut]], elannokseen se hoiti muun muassa suuria karjalaumoja.<ref name="kirkinen21"/>
Jään väistyessä [[Valdain ylänkö|Valdain ylängöltä]] pohjoiseen myöhäispaleoliittisen ja [[mesoliittinen kausi|mesoliittisen]] (kivikauden) kulttuurien cro-magnon-metsästäjäväestöt asuttivat jään ja tundran alta vapautuvia alueita. Nämä kulttuurit, joiden tiedetään vaikuttaneen myös nykyisen Venäjän alueella, olivat [[Swidryn kulttuuri|Swidryn]] ja [[Kundan kulttuuri]]t Puolan, Viron, [[Laatokka|Laatokan]], [[Arkangeli]]n alueella n. 9&nbsp;000 eaa. sekä Venäjällä ja [[Valko-Venäjä]]llä [[Krasnosilljan kulttuuri]]. Peuralaumojen häviäminen kaakosta ja idästä etenevä metsävyöhykkeen leviäminen aiheuttivat elinkeinojen muuttumisen pääasiassa hirven, majavan, suden ja villisian metsästykseksi. Myös kalastuksella on ollut merkitystä (ks. [[Antrean verkko]]).
 
Keski-Venäjällä eläneiden suomalais-ugrilaisten kansojen elinalue ulottui vuoden 3000 eaa. tienoilla [[Volga]] ja [[Oka]]jokien välimailta [[Ural]]ille itään ja lännessä [[Laatokka|Laatokalle]] ja [[Suomi|Suomeen]] asti. Heidän elinalueensa muodosti [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] alueen, jota pidetään suomalais-ugrilaiselle väestölle tunnusomaisena kultturina. Saviastiat koristeltiin kampaleimoilla ja he valmistivat kirveitä ja talttoja, jotka levisivät [[Itämeri|Itämeren]] rannoille asti.<ref name="kirkinen21"/>
Koska Venäjän Euroopan puoleiset itäosat ja Uralin takainen Aasia olivat jääkauden maksimin aikana jäättömiä, oli maankuoren tundra jopa kilometrien syvyydeltä jäässä. Tämän vuoksi ei ole arkeologista tietoa Koillis-Venäjän asutuksesta 22&nbsp;000–9&nbsp;000 eaa. Tämän ajan jälkeen arvellaan Kundan ja aikaisemmin etelään Swidryn kulttuurien metsästäjäväestöjen levinneen koko Venäjän alueelle. <ref name="Hans-Peter Schulz"/> Esimerkkinä tästä kaudesta ovat [[Veretje I muinainen asuinpaikka|Veretjen asuinpaikan]] löydöt.
 
Noin 2000 vuotta eaa. Itä-Euroopan alueella oli kieliryhmittäin eroavia kulttuureita, jotka alkoivat hitaasti eriytyä eri heimoiksi ja kansoiksi. Näihin aikoihin Itä-Eurooppaan alkoi saapua pronssista ja kuparista tehtyjä esineitä Lähi-Idästä ja [[Balkan]]ilta, ja pian näitä opittiin itsekin valmistamaan [[Ural]]ilta ja [[Kaukasus|Kaukasukselta]] saatavista [[malmi|malmeista]]. Tämä edistysaskel edisti myös kulttuurista kehittymistä.<ref name="kirkinen21"/>
Swidry- ja Kunda-populaation arvellaan polveutuneen läntisistä cro-magnon-ryhmistä. Arkeologisesti on mahdoton osoittaa ovatko väestöt jatkuneet Kostenki-, Moldova-, [[Magdalien kulttuuri|Magdalien]]- ja [[Hampuri-kulttuuri|Hampuri-kulttuureista]]. Kun ottaa huomioon tapahtumat [[Alleröd]]-kauden aikana, jolloin läntiset [[Federmesser-kärki|''Federmesser''-kärjet]] levisivät Keski-Venäjälle asti, on jopa todennäköistä, että Kundan väestö on sekoitus näistä myöhäispaleoliittisista populaatioista.<ref name="Hans-Peter Schulz"/> Uutta [[muuttoliike|migraatio]]ta Venäjän alueelle ei ole tullut kuin vasta noin 3&nbsp;000 eaa. tai 1&nbsp;000 eaa.
 
== KampakeraamisetPronssikautiset kulttuurit 5&nbsp;200–3&nbsp;000 eaa. ==
Nykyisen [[Iran]]in ja [[Turkestan]]in alueilla opittiin valamaan [[kupari]]a jo noin 4000 vuotta eaa. Metallinkäsittelytaito levisi hitaasti, [[Kaukasus|Kaukasusvuorten]] kautta metallinvalutaito levisi eteläisen Venäjän alueella eläneiden kumpuhautakulttuurin asukkaiden tietoisuuteen, noin vuonna 2500 eaa. [[Kupari]]a opittiin pian kaivamaan itse, ja sitä saatiin eteläisen [[Ural]]in rinteiltä ja sitä tuotiin aina [[Altai]]vuorilta asti. Tämän [[kurgaanikulttuuri]]n ihmiset saivat vaikutteita myös muilta suunnilta, ja todennäköisesti he omaksuivat lännestä myös [[polttohautaus|polttohautauksen]] uurnissa. Idempänä [[Andronovon kulttuuri|Andronovon pronssikautisen kulttuurin]] vaikutusalue ulottui [[Araljärvi|Araljärveltä]] [[Tienšan]]vuorille saakka. [[Kama]]joen laakson suomalais-ugrilaiset kansat oppivat metallinvalutaidon sekä kurgaanikulttuurin heimoilta, että Uralin itäpuolisilta heimoilta. Metallinvalutaito levisi suomalais-ugrilaisten tietoisuuteen vaihtokaupan myötä ja noin 1500 eaa. metallia valettiin myös itse.<ref name="kirkinen24"/>
Noin 5&nbsp;000–3&nbsp;000 eaa. esiintyvät [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan alueet]] ulottuivat Veiksel-joelta Uralille. Tämän alueen on otaksuttu olleen kieleltään ainakin osittain [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilainen]].<ref>Jouko Vahtola 2003: ''Suomen historia.''</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Kampakeraaminen kulttuuri | Osoite = http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 3.12.2007}}</ref>
 
[[Volga]]- ja [[Oka]]jokien välisellä alueella sijainnut [[Volosovon kulttuuri]] siirtyi [[pronssikausi|pronssikauden]] aikana käyttämään [[maanviljely]]stä elinkeinonaan ja se tunnetaan nimellä [[Pozdjakovan kulttuuri]]. He viljelivät [[ohra]]a ja [[vehnä]]ä ja he pitivät myös [[karjatalous|karjaa]]. [[Erätalous]] säilyi Kamajoen laaksossa tärkeimpänä elinkeinona, mutta pronssikauden lopulla noin vuonna 800 eaa. väestö omaksui [[kaskiviljely]]n taidon.<ref name="kirkinen24"/>
== Neoliittinen maanviljelykulttuurin leviäminen ==
Maanviljely saapui Euroopan alueelle n. 6&nbsp;500 eaa. alkaen. Noin 3&nbsp;000 eaa. [[Dnepr]]in ja [[Dnestr]]in välille kehittynyt [[Tripoljen kulttuuri]] oli maanviljelykulttuuri. Alueen alkuperäinen metsästysväestö vaihtoi toimeentulosysteemiään.
 
Vesireitit muodostivat merkittävän kulkuväylän, joita pitkin kulttuurien väliset vaikutteet levisivät [[Volga]]n keskijuoksulta [[Karjala]]an ja [[Peipsijärven alue]]elle. Näitä reittejä käyttivät myös uudisasukkaat, joita vaelsi [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Ääninen|Äänisen]] lähistölle. Maanviljelyksen ohella turkismetsästys alkoi muodostua tärkeäksi elinkeinoksi. Nahkoja käytettiin kauppatavarana muita hyödykkeitä vastaan. Kauemmas pohjoiseen metallien käyttö levisi hyvin hitaasti, erätalous pysyi [[saamelaiset|saamelaisperäisten]] kansojen tärkeimpänä elinkeinona pitkään. Samalla ajanjaksolla Kamajoen heimokunnat omaksuivat vähitellen [[rauta|raudan]] käytön, ja [[rautakausi|rautakauden]] katsotaan alkaneen.<ref name="kirkinen24"/>
== Paimentolaiset ==
Mustanmeren pohjoisrannoille saapui noin 1&nbsp;000 eaa. alkaen [[nomadi]]heimoja, [[kimmerialaiset]], [[skyytit]], [[sarmaatit]] ja 375 jaa. [[hunnit]]. Kielellisesti turkinsukuisiksi oletetut hunnit kiihdyttivät Euroopan kansainvaelluksia.
 
== Historiallisen ajan alku ==
== Venäjän slaavilaistuminen ==
[[File:2. Tigergriffin Arthor work based on Scytian-saka animal style burial mound Berel, (V - III. B.C.) Kazakstan.JPG|thumb|200px|Skyytit ovat jättäneet jälkeensä lukuisia taide-esineitä. Kuvan veistoksessa tiikeri, jolla on aarnikotkan pää ja siivet.]]
{{Katso myös|[[Venäläiset]]}}
700-luvulla eaa. eteläisen Venäjän alueelle alkoi vyöryä [[paimentolaisuus|paimentolaisheimoja]], jotka hävittivät tai sulauttivat itseensä paikallisen väestön kulttuureja. Aasiasta tulleet tulokkaat kuuluivat [[iranilaiset kielet|iranilaisia kieliä]] puhuneisiin heimoihin. Heistä ensimmäisiä olivat [[kimmerit]], jotka saapuivat 700-luvulla eaa. Heidän jälkeensä tulivat [[skyytit]], jorka ajoivat kimmerit [[Vähä-Aasia]]an asti, missä [[lyydia]]laiset tuhosivat heidät. Skyytit olivat omaksuneet raudan valmistuksen ja heidän tehokkaat aseensa yhdessä sotaisan kunnon kanssa tekivät heistä Etelä-Venäjän valtiaita. He ottivat sotavankeja ja [[orjuus|orjia]] alistettujen kansojen joukosta. Skyytit olivat paimentolaisia ja he asuivat [[jurtta|jurtissa]], mutta he omaksuivat valloitettujen alueiden asukkailta maanviljelytaidon ja he alkoivat asua kiinteissä taloissa. Skyytit omasivat korkeatasoisen käsiteollisuuden ja he saivat vaikutteita myös kreikkalaisesta taiteesta. He ovat jättäneet jälkeensä useita taide-esineitä.<ref name="kirkinen26"/>
Venäjän slaavilaistuminen sai alkunsa Euroopan [[Kansainvaellukset|kansainvaelluksista]]. [[500-luku|500-luvun]] loppupuolelta alkaen itäslaavien esi-isät tulivat suomalais-ugrilaisten ryhmien alueille [[Ylä-Volga]]n, [[Väinä]]n ja [[Niemen]]in vesistöalueilla. Etelässä slaavien ekspansio oli levinnyt Dneprin, Mustanmeren ja [[Karpaatit|Karpaattien]] alueilta [[Balkan]]ille.
 
Skyyttien vallan kasvaessa alkovat kasvaa myös säätyerot. Valtaa pitivät aluksi kuninkaat, mutta heimoruhtinaiden vaurastuessa nämä alkoivat toimia itsenäisesti. Alueelle alkoi myös tunkeutua uusia heimoja, joista Aasiasta vaeltanut toinen indoiranilainen heimo [[sarmaatit]], valloitti suurimman osan Etelä-Venäjää 300-luvulla eaa. He saivat vaikutteita skyyteiltä, mutta he pysyivät paimentolaisina. Skyyttien valta hajosi pääosin 100-luvulla eaa. Etelän suunnasta taas jatkui [[antiikin kreikka]]laisten muuttoliike [[Mustameri|Mustanmeren]] pohjoispuolelle. Kreikkalaisia oli siirtynyt alueelle jo 700-luvulla eaa, ja Mustanmeren pohjoisrannalla oli vakiintunutta kreikkalaisasutusta. He asuivat omissa [[polis]]-yhteisöissään, jotka hankkivat viljaa, riistaa, turkiksia ja orjia, jotka välitettiin emämaahan. Voimakkain polis oli [[Pantikapaion]], joka alisti valtaansa myös muut kreikkalaiset siirtokunnat. Näin muodostui [[Bosporoksen valtakunta]] Mustanmeren pohjoisrannalle, joka jätti pysyvät kreikkalaisvaikutuksen jäljet venäläiseen varhaiskulttuuriin. Kreikkalaisvaltio kärsi skyyttien ja sarmaattien hyökkäyksistä, mutta se säilyi aina [[gootit|goottien]] tuloon asti.<ref name="kirkinen26"/>
800-luvulle tultaessa slaavit olivat levittäytyneet ja jakautuneet kielellisesti eteläiseen, läntiseen ja itäiseen haaraan. Itäinen haara muodosti venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten kielelliset esi-isät. [[Novgorod]]ista Venäjän maa levisi 900-luvulla Kiovaan. Kiovan Venäjä liitti 900-luvun loppupuolella alueeseensa Volga-ja Okajokien väliset suomensukuiset asukkaat.<ref name="Kirkkinen 2004"/> Tämä johti vähitellen slaavilaistumiseen.
 
[[Gootit|Goottien]] muodostamia heimoliittoja vaelsi [[Veiksel]]joen suulta kaakkoon 100-luvun lopulla jaa. Seuraavalla vuosisadalla he valloittivat sekä Mustanmeren pohjoisrannikon Bosporoksen valtiolta, että sarmaattien hallitsemat alueet. Laaja goottivaltio muodostui [[Tonava]]lta [[Don]]ille. Valtakunnan välissä oli [[Dnestr]]joki, jonka itäpuolisia alettiin sanoa itägooteiksi ja länsipuolisia länsigooteiksi. He omaksuivat 300-luvulla [[kristinusko]]n, kun [[raamattu|raamatun]] [[gootin kieli|gootiksi]] kääntänyt [[Ulfila]], teki lähetystyötä goottien keskuudessa. Mahtavimmillaan goottien valtakunta oli 300-luvun puolivälissä kuningas [[Hermanarik]]in aikana.<ref name="kirkinen28"/>
900-luvun lopulla Kiovan Venäjä avusti [[Bysantti|Bysantin]] keisaria [[Basileios II]]:sta kapinassa 988 jaa. ja kääntyi kristinuskoon. Kristinuskosta tuli muutamassa vuodessa valtionuskonto ja Venäjästä Bysantin vahva liittolainen.<ref name="Kirkkinen 2004" /> Venäjän kirjoitetun historian voidaan katsoa alkaneen tästä tapahtumasta.
 
[[Hunnit]] hyökkäsivät Etelä-Venäjälle vuonna 375, mikä aiheutti germaaniheimojen paon länteen. Osa gooteista alistui hunnien valtaan ja asettui [[Krim]]ille. Levoton välivaihe Etelä-Venäjällä johti valtasuhteiden muodostumiseen uudelleen.<ref name="kirkinen28"/> Tämä antoi mahdollisuuden [[slaavit|slaavilaisten]] heimojen kansainvaellukselle ja heidän valtansa kasvattamiseen.<ref name="kirkinen30"/>
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kirkinen, Heikki| Nimeke = Venäjän historia| Vuosi = 2000 | Suomentaja = | Julkaisija =Otava| Isbn= 951-1-15799-X}}
{{Viitteet}}▼
*{{Kirjaviite | Tekijä = Neville, Peter| Nimeke = Matkaopas historiaan - Venäjä| Vuosi = 2000 |Suomentaja =Toppi, Anne | Julkaisija =Kustannusosakeyhtiö Puijo | Isbn= 951-579-080-4}}
▲{{===Viitteet}}===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="neville12">Matkaopas historiaan - Venäjä, s.12-13</ref>
*<ref name="kirkinen19">Venäjän historia, s.19-21</ref>
*<ref name="kirkinen19">Venäjän historia, s.19-21</ref>
*<ref name="kirkinen21">Venäjän historia, s.21-24</ref>
*<ref name="kirkinen24">Venäjän historia, s.24-26</ref>
*<ref name="kirkinen26">Venäjän historia, s.26-28</ref>
*<ref name="kirkinen28">Venäjän historia, s.28-29</ref>
*<ref name="kirkinen30">Venäjän historia, s.30-33</ref>
}}
 
[[Luokka: Venäjän esihistoria]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_esihistoria”