Ero sivun ”Pontikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pontikka nimen alkuperä Artemisia_pontica Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 95.175.104.198) ja palautettiin versio 19114062, jonka on tehnyt PiercingEyes: lähteetön Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 2:
'''Pontikka''' on tavallisesti [[vilja]]sta tai [[sokeri]]sta [[Käyminen|käyttämällä]] ja [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettua kotitekoista [[viina]]a.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Prosessia on perinteisesti kutsuttu ''viinan polttamiseksi''. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty Suomessa pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa 1500-luvulta lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
Sana pontikka tulee mahdollisesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] sanasta ''pontak'', joka 1700-luvulla tarkoitti [[Ranskan kieli|ranskalaista]] pontaque-nimistä [[bordeaux]]-[[viini]]ä<ref>https://web.archive.org/web/20070930192307/http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2001-07-21,104:10:77036,1:0:0:0:0:0</ref>.
Jos [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] aikaisia kotipolttokieltoja ei lasketa, pontikan kotipolttoinen valmistaminen on ollut Suomessa laitonta vuodesta 1866 lähtien.{{lähde}} Tämän jälkeenkin pontikkaa eli ”kotipolttoista” on usein poltettu salaa. Vuodesta 1995 Suomessa [[Alko]]ssa myyty pontikka ei sanan varsinaisessa mielessä ole pontikkaa, koska se ei ole kotipolttoista.
|