Ero sivun ”Rotu ja älykkyys” versioiden välillä

347 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
Kieliopillisen lisäksi sisällöllinen korjattava-huomautus lisätty. On ymmärrettävää että jotkin artikkelit jäävät Wikipedian luonteen johdosta tietojen ajantasaisuudessa 00-vuosikymmenen alkuun, mutta tässä ollaan jo kovasti 1800-luvulla tieteen konsensuksen suhteen...
(kh ja wl)
(Kieliopillisen lisäksi sisällöllinen korjattava-huomautus lisätty. On ymmärrettävää että jotkin artikkelit jäävät Wikipedian luonteen johdosta tietojen ajantasaisuudessa 00-vuosikymmenen alkuun, mutta tässä ollaan jo kovasti 1800-luvulla tieteen konsensuksen suhteen...)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
{{Korjattava/kieli|Lauseiden ymmärrettävyys.}}
{{Korjattava|Roduista puhuminen on kyseenalaista ihmisten kohdalla. Esimerkiksi johdantolauseen monikkomuodossa oleva "rotujen"-sana johtaa yhtä ihmisrotua eli koko ihmiskuntaa käsittelevään artikkeliin. Artikkeli ei myöskään käsittele aihetta kovinkaan neutraalisti, vaan esittelee aihetta rotuoppeihin uskovien näkemyksiä korostaen.}}
'''Rodun ja älykkyyden''' yhteyksien tutkimus on [[älykkyys|älykkyyden]] tutkimuksen osa-alue. Sen pyrkimyksenä on tarkastella [[Ihmisrotu|rotujen]] ja [[Etninen ryhmä|etnisten ryhmien]] välisten älykkyyserojen luonnetta, syntytaustaa ja seurauksia. Tunnettuja aihetta tutkineita ovat [[Richard Herrnstein]], [[Charles Murray]], [[Richard Lynn]], [[Tatu Vanhanen]] ja [[J. Philippe Rushton]]. Rotu ja älykkyys ovat [[luonto vastaan kasvatus|luontoa ja kasvatusta]] koskeva kiista, jota on käyty ihmisen älykkyydestä. Rodulliset älykkyyserot on aihe, jossa ympäristötekijöillä on selitetty olevan suuri osuus, ja väittämän mukaan korjaamalla ympäristötekijöitä kyetään ryhmien osoittamia eroja kaventamaan. Tutkija Charles Murrayn mukaan ei kuitenkaan tiedetä, kuinka ympäristötekijöitä muuttamalla ryhmien väliset erot kyettäisiin poistamaan.<ref>{{cite web|url=http://www.abc.net.au/pm/content/2007/s2000060.htm|title=PM - Charles Murray on nature vs nurture|website=www.abc.net.au}}</ref>