Ero sivun ”Torsten Rudeen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sv |
järjestys |
||
Rivi 8:
Vuonna 1692 Rudeen nimitettiin [[Turun Akatemia]]n runousopin professoriksi. Hän oli jo vuosia kirjoittanut runoja juhlatilaisuuksiin ja myös lausunut niitä. Turussa häneltä tilattin paljon virallisia runoja ja muistopuheita. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa syyskuussa 1699 ja hänen palkkapitäjäkseen määrättiin [[Paimio]], joka vaihdettiin [[Piikkiö]]ksi 1701. Vuonna 1706 hänelle myönnettiin kolmannen teologian professuuri. Samana vuonna hänet nimitettiin myös Turun ruotsalaisen seurakunnan tuomiorovastiksi ja kirkkoherraksi. Hänen toimikautensa näissä viroissa jäi lyhyeksi, sillä jo 1709 hän muutti Ruotsiin Karlstadin piispaksi. [[Linköpingin hiippakunta|Linköpingin piispaksi]] hänet nimitettiin 1716, ja samalla Ruotsin valtiopäiville pappissäädyn puhemieheksi. Rudeen vihittiin 1719 teologian tohtoriksi.
Vuonna 1692 Rudeen avioitui Anna Christoffersdotter Brunellin kanssa. Tämä kuoli 1695, ja Rudeen avioitui toistamiseen 1696 Magdalena Wallvikin kanssa, joka oli kuningttaren hovineiti. Vuonna 1719 vaimo ja lapset aateloitiin, ja he saivat nimekseen Rudenschöld.
Rudeenilla oli kahdeksan lasta,<ref>[http://runeberg.org/nfcc/0606.html Rudenschöld,] Nordisk familjebok 23. 1916 {{sv}}</ref> joista tunnettuja ovat ainakin seuraavat:
Rivi 14:
**[[Magdalena Rudenschöld]] (1766–1823), ruotsalainen poliittinen vehkeilijä, K. M. Armfeltin rakastettu, Carl Rudenschöldin tytär
*[[Ulrik Rudenschöld]] (1704–1765), ruotsalainen taloustieteilijä ja runoilija, Torsten Rudeenin poika.
Turun Akatemiassa Rudeen ohjasi [[Benedictus Granroth]]in väitöskirjan [[joutsen]]ten laulusta (''Exercitium academicum, De cantu cygnorum''). Hän ohjasi myös [[Jacob Wijkar]]in tutkielman [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] [[hylkeet|hylkeistä]].
| |||