Ero sivun ”Nokka-akseli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p typo, kh
Rivi 12:
** [[DOHC]]: kaksi nokka-akselia ({{k-en|double OHC}})
* moottorit, joiden nokka-akseli sijaitsee sylinterilohkossa
** ns. työntötankokoneet (OHV, {{k-en|overhead valve}}), jotka ovat nykyään harvinaisia autoissa, mutta rakenne on nykyään yleinen esimerkiksi merimoottoreissa.<ref>Chevrolet käyttää yhä OHV-rakennetta V8-moottoreissaan.</ref>
** [[Sivuventtiilimoottori]]t kuuluvat tähän ryhmään.
 
== Toiminta ==
Nokka-akselin käyttövoiman välittämiseksi on historianeri aikanaaikoina ollut useita tapoja.
* [[Hammaspyörä]]stö; käytetään nykyään isoissa moottoreissa; esimerkiksi [[Wärtsilä 46]]
* [[Ketju]]; aikaisemmin yleinen mutta monet autonvalmistajat luopuivat siitä sen [[melu]]isuuden tähden; kuitenkin yleistynyt jälleen [[2000-luku|2000-luvulla]] hyvän toimintavarmuutensa ja huoltovapautensa ansiosta
Rivi 25:
Nokka-akselin ohjaamat imu- ja [[pakoventtiili]]t mahdollistavat sylinterin palotilan kaasunvaihdon eri tahtien aikana. Yleensä nokka-akselin nokka ohjaa venttiilin karaa venttiilinnostajan (aikaisemmin keinuvivun) avulla.
 
Nokka-akseli avaa kunkin venttiilin kerran kahden kampikierroksen aikana, joten nokka-akseli pyörii puolella nopeudella kampiakseliin nähden. Nokka-akseleita voi olla rivimoottorissa korkeintaan kaksi kappaletta, V-mallin koneissa neljä. Mikäli käytetään kahta nokka-akselia sylinteriryhmää kohti (DOHC), toinen huolehtii pako- ja toinen imuventtiileiden käytöstä. (imu- ja pakonokka-akseli).
 
== Nokan geometria ==
Nokka-akselin nokan geometrialla (''profiililla'') voidaan vaikuttaa [[venttiilikoneisto|venttiilien]] avautumisnopeuteen ja aukioloaikaan. Parantuneen kaasunvaihdon ansiosta moottorin teho lisääntyy, mutta tehohuippu usein siirtyy korkeamman kierrosluvun alueelle ja alakierrosten vääntömomentti vähenee.
 
Sarjatuotantomoottoreissa käytetään mahdollisimman tasapainoista nokkaa. Moottoreiden virittäjät koneistavat nokka-akselia siten, että nokan profiilia jyrkentämällä lisätään venttiilin avautumis- ja myös sulkeutumisnopeutta. Viritysosana saatavilla olevissa nokka-akseleissa on usein myös lisätty nokan huipun pituutta ts. venttiilien aukioloaikoja. Noston korkeutta voidaan harvoin lisätä merkittävästi, eikä suuremmasta nostosta usein ole kovinkaan suurta hyötyä, mikäli ei tehdä muutoksia sylinterikannen kanavistoon tai venttiileihin. Kiristyneet päästönormit ja toisaalta moottoritekniikan kehitys ovat johtaneet järjestelmiin, joissa venttiilien ajoitusta kyetään säätämään portaattomasti ajotilanteen mukaan. Yksi kehittynein on Hondan [[VTEC]] -järjestelmä.
 
Nokan nostavan syrjän profiilin jyrkkyydellä on käytännön rajansa, joka johtuu ennen kaikkea venttiilikoneiston massahitausvoimista. Joskus nokan nostava syrjä on hieman lievemmin jyrkkä, kuin sulkeva syrjä, jolloin puhutaan epäsymmetrisestä nokasta.
 
Viritysmoottoreissa nokka-akselin nokan vastinpinta saatetaan korvata hyvin laakeroidulla rullalla (ns. rullanokka), jolla lievennetään kasvavienkasvavan kiihtyvyyksienkiihtyvyden ja massahitausvoimien[[Massan seurauksenahitaus|massanhitausvoiman]] syntyviäsynnyttämää liian suuriasuurta pintapaineitapintapainetta, jotkajoka johtaisivat poikkeuksellisenjohtaisi ennenaikaiseen kulumiseen ja välittömiin vaurioihin.
 
Kilpamoottoreissa venttiilikoneiston massahitausvoimia voidaan vähentää esimerkiksi valmistamalla venttiili ja jousilautanen kevyemmästä metallista, kuten [[titaani]]sta. Vahvemmilla venttiilinjousilla tai tuplajousilla voidaan lisätä venttiilin sulkeutumisnopeutta, mutta ne lisäävät venttiilin ja venttiilikoneiston mekaanista rasitusta.
Rivi 41:
Koneistettua nokka-akselia käytettäessä on huomioitava ilmiö nimeltään [[overlap]]ping, joka tarkoittaa imu- ja pakoventtiilin yhteistä aukioloaikaa.
 
Hyvin paljon viritetyissä koneissa overlap saattaa olla jopa kymmeniä asteita. Tällainen moottori toimii hyvin ainoastaan suurilla kierroksilla (yli 80008&nbsp;000 kierrosta minuutissa). Tällöin myös tietyissä tilanteissa (esimerkiksi voimakas moottorijarrutus) menee huomattavasti palamatonta polttoainetta pakoputkistoon ja se näkyy voimakkaana liekkinä pakoputken päässä.
 
== Katso myös ==