Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty km-linkki |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 6:
[[Suomi|Suomessa]] keskustaajama ({{k-sv|centraltätort}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ficora.fi/attachments/suomimq/5yTJNdH0P/Viestintavirasto33E2011_SV.pdf | Nimeke =Föreskrift om routning och säkerställande av nödtrafik | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =5.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Viestintävirasto | Viitattu =2.3.2013 | Kieli = }}</ref> on [[taajama]], joka on merkittävä [[kunta|kunnan]] hallinnon tai talouden kannalta. [[Tilastokeskus]] määrittelee keskustaajamat joko keskustaajamiksi (kt) tai [[kirkonkylä|kirkonkyliksi]] (kk).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ficora.fi/attachments/suomimq/5yTJM8uwI/Viestintavirasto33E2011.pdf | Nimeke =Määräys hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =5.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Viestintävirasto | Viitattu =2.3.2013 | Kieli = }}</ref>
Muutamissa tapauksissa kunnan keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta. Esimerkiksi [[Inari]]n kunnan keskustaajama ei ole [[Inari (kylä)|Inarin kirkonkylä]], vaan [[Ivalo]]. [[Enontekiö]]llä kuntakeskus sijaitsee kyllä kirkonkylässä, mutta kirkonkylä ei ole nimeltään Enontekiö, vaan [[Hetta]]. [[Sotkamo]]ssa kuntakeskus on myös Enontekiön tavoin kirkonkylässä, mutta se on sulautunut osaksi kunnan suurimman taajaman, [[Vuokatti|Vuokatin]] kanssa.
Yhteensä 50 Manner-Suomen kunnassa keskuspaikka on eriniminen kuin itse kunta (Ahvenanmaalla useimpien kuntien hallintokeskus on eriniminen). 22 näistä keskustaajamien nimistä on laajassa käytössä postitoimipaikan nimenä, kartoissa ja tienviittojen viitoituskohteina. Neljän keskuspaikan nimi on aiemmin ollut laajassa käytössä, mutta nykyisin paikanniminä käytetään ensisijaisesti kuntien nimiä. Seitsemän keskuspaikan osalta postitoimipaikka oli aiemmin taajaman, mutta nykyisin kunnan nimellä, taajaman nimeä käytetään kuitenkin silti paljon. Kahta keskustaajaman nimeä käytetään paljon (Enontekiön Hetta ja [[Virolahti|Virolahden]] [[Virojoki]]), vaikka postitoimipaikka on aina ollut niissä kunnan nimellä. Kolmessa kaupungissa (Imatra, Jämsä ja Kokemäki) tilastollisesti määritelty taajama on samanniminen (muodossa X:n keskustaajama), mutta hallinnollisena keskuksena toimii vain yksi taajaman osista. 12 kunnassa eriniminen keskustaajaman nimi on harvemmin käytetty, postitoimipaikan nimenä on aina ollut kunnan nimi ja paikannimenäkin kunnan nimi on ensisijaisesti käytössä. Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien tai jopa toisten kuntien keskustaajamien kanssa. Suomessa esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Samoin [[Jyväskylä]]n kaupungin keskustaajama ja silloisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] keskustaajama [[Vaajakoski]] kasvoivat yhteen vuonna 1980. Tällaisissa tapauksissa voi seudun tai maakunnan keskuskunnan keskustaajaman sisään jäädä myös saman kaupunkiseudun muiden kuntien hallinnollisia keskuksia. [[Helsingin keskustaajama]]ssa on kaikkiaan kahdeksan, [[Turun keskustaajama]]ssa seitsemän, [[Tampereen keskustaajama]]ssa kuuden, [[Porin keskustaajama]]ssa neljän, [[Forssan keskustaajama]]ssa kolmen sekä [[Kemin keskustaajama|Kemin]], [[Lahden keskustaajama|Lahden]], [[Maarianhaminan keskustaajama|Maarianhaminan]], [[Oulun keskustaajama|Oulun]] ja [[Vaasan keskustaajama|Vaasan]] keskustaajamissa (kuten myös [[Ilmajoki-Kurikka|Ilmajoki-Kurikan]] taajamassa ja [[Kaustisen kirkonkylä]]ssä) kahden kunnan keskukset.
| |||