Versio 17. syyskuuta 2020 kello 19.59 muokkaa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta →‎Kompassiasteikot: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 17. syyskuuta 2020 kello 20.04 muokkaa kumoa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta →‎Kompassin historia: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus Uudempi muutos →
Rivi 40: Kiinalaisten kompassien esiasteita tunnetaan jo ainakin [[Taistelevat läänitysvaltiot\|Taistelevien läänitysvaltioiden]] ajalta (475–221 eaa.). Näistä kehittyi edelleen käytössä oleva [[luopan]]. Ensimmäinen eurooppalainen merkintä kompassista on 1190-luvulta Alexander Neckam teoksessa ''De naturis rerum''. Arabimaissa kompassi mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolessavälissä. Ei tiedetä, onko kompassi keksitty Euroopassa itsenäisesti, vai onko se kulkeutunut Eurooppaan Kiinasta. Kiinalaisen ja eurooppalaisen kompassin tärkein ero on siinä, että Kiinassa neulan merkitty kärki osoittaa etelän suunnan, kun taas Euroopassa kärki osoittaa aina pohjoisen. Kiinalaiset jakoivat tuuliruusun 24 osaan, eurooppalaiset puolestaan 16 osaan ja edelleen 360 asteeseen. [[Kiina\|Kiinalaisten]] muistiinpanojen mukaan kompassia käytettiin ainakin jo vuonna 2634 eaa. Vuosiluku saattaa olla epätarkka, mutta kiinalaiset kuitenkin keksivät ensimmäisinä, että [[magneetti~~\|magneettisuutta~~]]suutta voidaan käyttää [[Suunnistaminen\|suunnistukseen]]. Kompasseja käytettiin Kaukoidässä yleisesti jo 200-luvulla.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Macaulay, David & Ardley, Neil \| Nimeke = Uusi kuinka kaikki toimii \| Vuosi = 2005 \| Kappale = \| Sivu = 387 \| Selite = \|Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Otava \| Tunniste = ISBN 951-1-16001-X \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \| Kieli = Suomi }}</ref> Kiinalaiset eivät olleet merenkulkijoita, ja siksi eurooppalaiset olivat ensimmäiset, jotka kehittivät kompassin tarkkuutta ja vakautta niin, että siitä oli hyötyä pitkillä merimatkoilla. [[Viikingit]] käyttivät kompassia 1000-luvulla, ja ensimmäinen todellinen selonteko kompassista Euroopassa ajoittuu vuoteen 1190. Arabimaissa kompassi mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla. Vasta paljon myöhemmin magneettineula huomattiin ripustaa vapaasti [[painopiste]]estään, jolloin neula kääntyy osoittamaan [[Maa]]n [[Magneettikenttä\|magneettikentän]] todellista suuntaa. Magneettisen pohjoisen ja karttapohjoisen välinen kulma (eranto) havaittiin jo varhaisessa vaiheessa. Rivi 48: Puualuksissa kompassin [[eksymä]]llä ei ollut juurikaan merkitystä, mutta merenkulun kehittyessä laivojen metalliosat, kuten runko, koneisto ja aseistus aiheuttivat häiriöitä kompassin toimintaan. 1800-luvun lopulla alettiin kompassi sijoittaa erilliseen säältä suojattuun kompassikaappiin ja kompensoida eksymä kahdella kompassin sivuille kiinnitetyllä säädettävällä rautakuulalla. Tässä muodossaan magneettikompassi on säilynyt merenkulussa meidän päiviimme saakka. Vuonna 1911 Elmer Sperry keksi [[hyrräkompassi]]n, joka perustuu [[gyroskooppi\|gyroskoopin]] toimintaan. Hyrräkompassi on paljon magneettikompassia tarkempi eikä siinä ole eksymää, mutta se on toiminnaltaan paljon monimutkaisempi kuin magneettikompassi. Nestetäytteisen kompassin keksi vuonna 1936 [[Tuomas Vohlonen]].

Ero sivun ”Kompassi” versioiden välillä