Ero sivun ”Vilja” versioiden välillä

'''Viljat''' ovat [[heinäkasvit|heinäkasveihin]] (''Poaceae'' eli ''Gramineae'') kuuluvia [[siemenkasvit|siemenkasveja]], joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien [[siemen]]ten eli [[jyvä|jyvien]] vuoksi. Kasvitieteellisesti jyvät ovat kuivia, yksisiemenisiä [[pähkylä]]hedelmiä.

Vilja on maailman tärkein ravintovara, sillä sitä kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä. Se myös antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä [[kehitysmaa|kehitysmaissa]] köyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljan osuus ihmisten ravinnosta on pienempi, mutta silti merkittävä. Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden ''viljely'' on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat [[yksivuotinen kasvi|yksivuotisia]] heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa.

Viljan ravintosisällöstä suurin osa on [[hiilihydraatti]]a, mutta niissä on myös merkittävä määrä [[proteiini]]a. Kokojyvävilja on hyvä [[kuitu|kuidun]], eräiden hyödyllisten [[rasvahapot|rasvahappojen]], [[vitamiini]]en ja muiden [[hivenaine]]iden lähde.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Leipätiedotus - Mitä täysjyvä on? | Osoite = https://web.archive.org/web/20160815044357/http://www.leipatiedotus.fi/taysjyva/mita_taysjyva_on | Ajankohta = 2016-06-21 | Arkistoitu = 2016-08-15}} (Internet Archive)</ref>

Viljanviljely alkoi vähän yli 10 000 vuotta sitten Lähi-Idässä<ref name="Willcox_2012">[http://g.willcox.pagesperso-orange.fr/archaeobotanical%20images/PDF/WillcoxweedsVHA%202012.pdf Searching for the origins of arable weeds in the Near East] George Willcox, Veget Hist Archaeobot (2012) 21:163–167 DOI 10.1007/s00334-011-0307-1</ref>. Viljaa on viljelty Itäisen Välimeren alueella 10 000 vuotta, Englannissa 6000 vuotta ja Suomessa 2000 vuotta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Joonas Konstig | Nimeke = Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä? | Vuosi = 2016-08-01 | Julkaisija = Werner Söderström Ltd |Isbn ISBN = 978-952-7144-11-4 | Kieli = fi | www = https://books.google.fi/books?id=kW_gDwAAQBAJ&pg=PT3&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=2#v=onepage&q&f=false | Viitattu = 2020-07-25}}</ref>.

Suomalaiset söivät vuonna 2016 keskimäärin yhteensä 220 grammaa leipää ja muita viljatuotteita päivässä. Yli puolet suomalaisten nauttimasta viljasta oli vehnää ja lähes 20 prosenttia ruista. Kauraa kului 8 prosenttia ja riisiä 7.<ref name=":2">{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.leipuriliitto.fi/?x171034=565812 |nimeke Nimeke = Mitä Suomi söi vuonna 2016 – viljan kulutus nousussa -– Suomen Leipuriliitto ry |julkaisu Julkaisu = www.leipuriliitto.fi |viitattu Viitattu = 2020-04-10 | Kieli = {{fi}} }}</ref>

Kevätviljan hyötyjä on se, että mahdollinen maanmuokkaus voidaan tehdä keväällä, jolloin maaneroosiota ei synny talvella, tai se on merkittävästi vähäisempää.<ref name=":0">{{Kirjaviite | Tekijä = Erkki Joki-Tokola, Piia Kekkonen ja& Miika Hartikainen | Nimeke = Ilmasto muuttuu – tilaa syysviljoille? | Vuosi = | Sivu = 3 | Julkaisija = MTT | www = https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530745/Syysviljat_nettiversio_2015.pdf?sequence=1 |www-teksti=| Viitattu =8 08.808.2018}}</ref>

Haittapuoli on se, että kuivina alkukesinä kevätviljojen sato on huonompi kuin syysviljoilla.<ref name=":1">{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/08/31/syysviljat-monipuolistavat-viljelykiertoa |nimeke Nimeke = Syysviljat monipuolistavat viljelykiertoa |julkaisu Julkaisu = Farmit |ajankohta Ajankohta = 2016-08-31 |viitattu Viitattu = 2018-08-08 |ietf-kielikoodi Kieli = {{fi}} }}</ref>

Vilja sisältää runsaasti hiilihydraattia, minkä lisäksi siinä on myös kuituja, proteiinia ja rasvaa. Kauran rasvapitoisuus on huomattavasti suurempi kuin muilla kotimaisilla viljoilla ja siinä on myös enemmän proteiinia.<ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllytuotteet/myllytuotteiden-ravintoarvot.html |nimeke Nimeke = Myllytuotteiden ravintoarvot |julkaisu Julkaisu = www.leipatiedotus.fi |viitattu Viitattu = 2020-07-16 |ietf-kielikoodi Kieli =FI {{fi}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.raisionkeittokirja.fi/fi/tuote/-/p/elovena-kaurahiutale?productId=6416597113919 |nimeke Nimeke = Elovena Kaurahiutale |julkaisu Julkaisu = www.raisionkeittokirja.fi |viitattu Viitattu = 2020-07-16 |ietf-kielikoodi Kieli = {{fi-FI}} }}</ref>

Yhä useampi saa viljatuotteiden käytöstä vatsakipua, turvotusta ja ripulia ilman diagnosoitavissa olevaa keliakiaa<ref>Saatko vatsaoireita viljojen syömisestä? Tuore tutkimus löysi syyn yleistyvälle mahakivulle. Helsingin Sanomat 5.8.2016. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002914360.html</ref>. Columbian yliopistossa vuonna 2016 valmistuneen tutkimuksen mukaan [[gluteeni]]a sisältävistä viljoista vatsaoireita sekä väsymyksen, päänsäryn ja muistihäiriöiden kaltaisia neurologisia oireita saavilta ei-keliaakikoilta löytyy tulehduksesta ja suolen epiteelisolujen vaurioitumisesta kertovia biomarkkereita. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että merkkiaineiden lisääntyminen johtuu siitä, että verenkiertoon pääsee mikrobeja vaurioituneen suolen seinämän kautta. Sekä oireet että verenkierron biomarkkerit vähenivät huomattavasti kun he poistivat vehnää, ruista ja ohraa sisältävät tuotteet ruokavaliostaan puoleksi vuodeksi.<ref>Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. https://gut.bmj.com/content/65/12/1930</ref> Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että gluteenin [[Prolamiini|prolamiiniosa]] gliadiini aiheuttaa suolen seinämän soluliitosten väljentymistä myös terveillä koehenkilöillä, mutta niillä, jotka eivät saa gluteenista oireita, esiintyy gluteenipitoisen ravinnon nauttimisen jälkeen enemmän elimistön immuunipuolustuksen tuottamaa anti-inflammatoorista [[interleukiini]] 10 -[[Sytokiini|sytokiiniasytokiini]]a kuin keliaakikoilla ja gluteeniyliherkillä<ref>Effect of Gliadin on Permeability of Intestinal Biopsy Explants from Celiac Disease Patients and Patients with Non-Celiac Gluten Sensitivity. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4377866/</ref>.

Suomessa viljellään pääasiassa neljää viljalajia, jotka ovat pinta-alan mukaisessa yleisyysjärjestyksessä ohra (30 % viljelyalasta), [[kaura]] (20 %), vehnä (6 %) ja [[ruis]] (1 %). Näiden viljelyalat, keskisadot hehtaarilta ja kokonaissadot olivat vuonna 2017 seuraavat<ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db |nimeke Nimeke = Viljelykasvien sato tilastot vuonna 2017 |tekijä Tekijä = |julkaisu Julkaisu = |ajankohta Ajankohta = |julkaisija Julkaisija = Luke |viitattu Viitattu = 2018-08-08}}</ref>:

* [[vehnä]] 194 300 hehtaaria, 4 130 kg/ha, yhteensä 802,0 miljoonaa kg

* [[ohra]] 358 300 hehtaaria, 4 070 kg/ha, yhteensä 1 460,1 miljoonaa kg

* [[ruis]] 28 900 hehtaaria, 3 920 kg/ha, yhteensä 113,5 miljoonaa kg

== Viljalajeja ==

* vehnä eli leipävehnä[[riisi]] (''TriticumOryza aestivumsativa''), lauhkeantrooppisen ilmaston päävilja

* [[ohra]] eli pelto-ohra (''Hordeum vulgare''), myös mallasohrana käytetty

* [[ruis]] (''Secale cereale''), kylmässä ilmastossa

== Vilja vientituotteena ==

== Hivenainesisältö ==

== Lähteet ==