Ero sivun ”Länsiväylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kuvia: Muutin linkkiä niin, että se vie oikealle sivulle.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 26:
==Historia==
 
[[Suomen moottoritieverkko|Moottoritien]] rakentaminen aloitettiin vuonna [[1961]].<ref name=kartoin>{{kirjaviite | Tekijä = Mika Mäkelä | Nimeke = Helsingin seutu kartoin 1930- ja 2010-luvuilla | Sivut = 16–17 | Luku = Kivenlahti–Nöykkiö: Keskeisiä muutoksia | Julkaisija = AtlasArt | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-9525671-47-6}}</ref> Sen osuus Ruoholahdesta Gräsaan (Haukilahden liittymään) avattiin [[1. lokakuuta]] [[1965]], ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin [[Suomenoja]]lle.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Etusivun uutiset 1938–1979 | Sivu = Kopio Uuden Suomen etusivusta 2.10.1965 (kirjassa ei ole sivunumeroita, mutta siihen mukaan otetut Uuden Suomen vanhat etusivut ovat kronologisessa järjestyksessä) | Julkaisija = Uusi Suomi | Vuosi = 1979 | Tunniste = 951-9082-04-02}}</ref> Espoonlahdelle saakka moottoritie oli valmis vuonna [[1969]].<ref name=kartoin /> Uusin osuus Kivenlahdesta Kirkkonummelle avattiin liikenteelle 29.10.2013.<ref>http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/kirkkonummi_kivenlahti/Tiedotearkisto/valmis</ref> Alun perin moottoritien oli tarkoitus ulottua Porkkalankadun yli [[Hietalahdenranta]]a ja silloista [[Helsingin satamarata|satamaradan]] linjausta pitkin [[Lönnrotinkatu|Lönnrotinkadulle]] ja [[Uudenmaankatu (Helsinki)|Uudenmaankadulle]] saakka. Tästä jäänteenä on yhä Sinebrychoffin puiston alittava Mallaskadun tunneli, josta piti tulla Helsingin keskustan läntinen sisääntuloramppi, sekä Länsiväylän korjattu linjaus Salmisaaressa, jossa moottoritie alun perin haaroittui laajasti tarkoituksena jatkaa tietä suoraan haaran keskeltä Porkkalankadun yli <ref>Kenen Helsinki (1970) | Niemi 1-liikennesuunnitelma - Helsingin tieverkko 1980</ref> Aikaisemmin myös Mechelininkadulta oli suora yhteys Länsiväylälle pohjoispuolelta,. jonkaYhteyden poistaminen on sittemmin aiheuttanut mittavia liikenneongelmia, vaikkakin suurimmat ongelmat aiheuttaa liikennevalollinen suojatie sekä hankalat joukkoliikennekaistajärjestelyt Mechelininkadun eteläisen rampin edellä.
 
Länsiväylän edeltäjä oli vuosina [[1933]]–[[1938]] rakennettu kaksi­kaistainen Helsingistä [[Jorvas|Jorvakseen]] johtanut maantie, ''Jorvaksentie''. Sen Helsingin puoleisessa päässä saman liikenneväylän osina toimivat myös samassa yhteydessä rakennettu [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] [[Salmisaari|Salmisaareen]] johtanut penger, sieltä [[Lauttasaari|Lauttasaareen]] johtanut alkuperäinen [[Lauttasaaren silta]] sekä Lauttasaaren läpi kulkeva ''Lauttasaarentie'', joka sai nykyisen nimensä jo vuonna 1938.<ref name=kadunnimet>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 164 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0}}</ref> Lauttasaarentien länsipäästä alkoi varsinainen Jorvaksentie, joka kulki siltoja ja maapengertä myöten [[Koivusaari (Helsinki)|Koivu]]- ja [[Hanasaari|Hanasaaren]] kautta Espoon puolelle Karhusaareen, josta se jatkui Espoon eteläosien läpi [[Espoonlahti|Espoonlahdelle]], jonka se ylitti [[Muulon silta]]a pitkin, sekä edelleen Kirkkonummen puolella Jorvakseen saakka. Siellä se liittyi vanhaan, [[Muurala]]n ja [[Kauklahti|Kauk­lahden]] kautta kulkevaan [[Kuninkaantie]]hen.<ref name=Gronroos>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Kt51.htm | Nimeke = Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.3.2011}}</ref>