Ero sivun ”Valko-Venäjän kansantasavalta” versioiden välillä

→‎Historia: Kirjoitusvirhe korjattu
(→‎Historia: Kirjoitusvirhe korjattu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Valtio lakkasi olemasta joulukuussa 1918, kun [[Neuvosto-Venäjä]]n [[puna-armeija]] valtasi maan. Tämän jälkeen julistettiin [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta]] perustetuksi. Valko-Venäjän kommunistien vastustuksesta huolimatta sen itäisimmät osat liitettiin Venäjään. Helmikuussa 1919 julistettiin Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta (LitBel SSR). Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta vakiinnutettiin kesällä 1920.<ref name="ikonen64">Ikonen 2009, s. 64.</ref>
 
Toinen uudelle valtiolle vihamielinen voima oli vastaitsenäistynytvasta itsenäistynyt [[Puola]]. Puola oli ilmoittanut tavoitteekseen saada itselleen [[Puolan ensimmäinen jako|vuoden 1772 rajat]]. Tämä merkitsi sitä, että Puolan ja Neuvosto-Venäjän välille syttyi [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota|sota]], jota käytiin etupäässä Valko-Venäjän alueella.<ref name="ikonen64" /> Valko-Venäjän kansantasavallan hallitus ei muodostanut yhtenäistä kantaa uuteen miehittäjään, vaan hajosi kiistelyn johdosta. Puolan joukot valtasivat [[Minsk]]in, jota ne pitivät hallussaan heinäkuuhun 1920 saakka.<ref name="ikonen64" /> Sodan lopputuloksena oli, että Puolan haltuun jäivät uuden valtion läntisimmät osat.
 
Lyhyen itsenäisyytensä aikana Valko-Venäjän kansantasavallan tunnustivat Saksa, [[Itävalta]], [[Viro]], [[Latvia]], [[Liettua]], [[Suomi]], Puola, [[Ukraina]], [[Tšekkoslovakia]], [[Armenia]] ja [[Turkki]].