Ero sivun ”Bo Ekelund” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkkilisäys |
p w |
||
Rivi 12:
Ekelundin päälaji urheilussa oli korkeushyppy. Siinä hän saavutti olympiapronssia [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1920|Antwerpenin kisoissa 1920]] tuloksella 190.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Virtamo, Keijo (toim.) | Nimike=Fokus-Urheilu 2 | Sivu=22 | Vuosi=1970 | Julkaisija=Otava}}</ref> Ruotsin mestaruuden hän voitti kahdesti, vuosina 1919 ja 1920. Hän teki vuonna 1919 sen aikaisen Ruotsin ennätyksen 193 cm. Urheilu-urallaan Ekelund edusti Tukholman Studenters IF- sekä malmöläisiä Malmö AI- ja [[IFK Malmö]] -seuroja. Hän oli uransa jälkeen vielä IFK Malmön puheenjohtaja vuosina 1934–1945. Urheilumenestyksensä perusteella hänet valittiin Ruotsin yleisurheilijoiden Fall of Fameen eli [[Stora grabbars och tjejers märke|Stora Grabbareihin]] numerolla 39. Hän itse oli ideoimassa Stora Grabbar -toimintaa, joka luotiin vuonna 1928.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.storagrabbar.se/styrelse_1.html | Nimeke = Styrelsen | Julkaisu = Stora Grabbar| Viitattu = 19.9.2013| Kieli = {{sv}}}}</ref>
Uransa jälkeen hän jatkoi ensin kansallisena urheilujohtajana ja edelleen kansainvälisenä tunnettuna ja arvostettuna urheilujohtajana. Hän oli [[Ruotsin yleisurheiluliitto|Ruotsin yleisurheiluliiton]] puheenjohtaja vuosina 1925–1934. Vuodesta 1926 hänet valittiin [[Ruotsin urheilun valtakunnanliitto|Ruotsin urheiluliiton]] hallitukseen ja 1929 Ruotsin olympiakomiteaan, jossa hän toimi vuoteen 1966.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.olympic-museum.de/iocmembers/iocmembers1933.html| Nimeke = IOC Members| Julkaisu =Olympic Museum | Viitattu = 19.9.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Tehtävässään Ruotsin yleisurheiluliiton puheenjohtajana hän oli läheisessä kanssakäymisessä Suomen vastaavan järjestön [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton (SUL)]] ja sen puheenjohtajan [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] kanssa yli 20 vuoden ajan 1920-luvun lopulta aina 1950-luvun alkuun.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Rillit pois ja riman yli| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1999| Tekijä = Ari Uino (toim.)| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn =951-1-16338-8 | Viitattu = 19.9.2013}}</ref>
Ekelundin kansainvälinen urheilujohtajaura alkoi vuonna 1926, kun hänet valittiin [[Kansainvälinen yleisurheiluliitto|Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n]] sääntökomiteaan, 1930 sihteeriksi vuoteen 1946 ja vuodesta 1946 sen hallituksen jäseneksi. Vuonna 1938 hän oli [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisissa järjestettyjen yleisurheilun EM-kisoihin]] IAAF:n asettama ylijohtaja. Vuonna 1948 hänet valittiin kreivi [[Clarence von Rosen]]in seuraajana [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean (KOK)]] ruotsalaisjäseneksi, jossa tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1965. Vuosina 1957–1962 hän toimi KOK:n toimeenpanevassa komiteassa. Hänen päättäessään uransa KOK:n toimeenpanevassa komiteassa Ruotsin vahva pitkäaikainen asema olympialiikkeen ylimmässä johdossa päättyi. Ekelund joutui hankalaan tilanteeseen [[Kesäolympialaiset 1932|vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisissa]], kun [[Paavo Nurmi]] julistettiin ammattilaiseksi. Hän leimautui KOK:n silloisen ruotsalaisen varapuheenjohtajan [[Sigfrid Edström]]in kanssa pääsyylliseksi Nurmen ammattilaiseksi julistamiseen.{{Selvennä|Eikö hän sitten ollut, vai mitä vihjailu tarkoittaa? Lähde olisi myös oltava}}
| |||