Ero sivun ”Rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvagalleria lisätty, siistimpää näin |
Tietoa rautatieasemien historiasta |
||
Rivi 28:
*'''Vaihde''' oli vain tavaraliikenteelle avattu miehittämätön liikennepaikka.
==
Rautatieasemien rakentaminen alkoi Suomessa yhtäaikaa [[Suomen päärata|ensimmäisen rautatien]] kanssa. Vanhin säilynyt tiilinen rautatieasema tältä ajalta on [[Tikkurilan vanha asemarakennus]].
Rautatieasemat jaettiin liikenteen määrän mukaan viiteen luokkaan. Suurimmille eli I ja II luokan asemille suunniteltiin yksilölliset asemarakennukset, mutta muille luokille jo 1870- luvulta lähtien tyyppipiirustusten mukaan.<ref name="mattirinne">{{Kirjaviite|Tekijä= Matti Rinne|Nimeke= Aseman kello löi kolme kertaa - Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa |Vuosi=2001|Sivu=167, 191|Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Otava}}</ref> Aseman luokka saattoi vuosien myötä monista syistä muuttua, joten se loi vain lähtökohdan asemarakennuksen tyypin valinnalle: jatkossa rakennus muuttui ja kasvoi yksilöllisesti. Uudelle radalle ei aina tehty omia suunnitelmia, vaan samoja piirustuksia saatettiin käyttää uudestaan. Asemarakennuksen ydin oli ja on edelleen odotussali, joita oli yksi tai kaksi (II ja III luokka) riippuen siitä minkä luokan asema oli kyseessä. Odotussaliin liittyi [[Buduaari|naisten huone (buduaari)]] ja suuremmilla asemilla eteinen. Odotussalin merkitys näkyi sen koossa: se oli suurin ja korkein huonetila koko rakennuksessa. Mutta se näkyi myös kiinteässä sisustuksessa: seiniä kiersi puolipaneeli, katto oli kaunis [[Kasetti (arkkitehtuuri)|kasetti]]- tai [[Paneeli|puupaneelikatto]], lipunmyyntiluukun kehys oli koristeellinen, ovet olivat kaksoisovia ja usein koristeellisempia kuin muualla rakennuksessa. Myös värimaailma oli näissä tiloissa rikkaampi kuin muualla. Tilojen koko ja eri osien yhdistyminen vaihteli aseman luokan mukaan. Asemarakennus oli suunniteltu nimenomaan yleisötilaksi ja yleisönpalveluhuoneet ovat luonteeltaan julkisia tiloja. Ne ovat usein läpikulkuhuoneita: jokaisella seinällä on ovi tai ikkuna eikä mitoitus perustu nykyisiin (työpöydän, sohvan tai sängyn) mitoitusnormeihin. Tämän vuoksi asemarakennus ei vastaa käyttöominaisuuksiltaan nykyaikaista rakennusta.<ref>[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/rautatierak-korjohj2-asemarake.pdf Rautatierakennukset, Rautatierakennusten korjausohjeet 2, Asemarakennukset]. Museovirasto</ref>
Suomalaisten rautatieasemien suunnittelijoista tunnetuimmat olivat [[Jarl Ungern]], [[Bruno Granholm]] ja [[Knut Nylander]]. 1800-luvun lopun ja vuosisadan vaihteen rautatierakennukset edustavat kansallisromanttista tyyliä (nk. nikkarityyli) erotuksena tuolloin voimakkaasti vaikuttaneeseen [[uusrenessanssi]]tyyliin joka jäljitteli arkkitehtuurinsa kivirakentamisesta. Granholmin suunnittelemien asemarakennusten [[Ornamentti|ornamentiikka]] ammentaa vaikutteita karjalaisista esikuvista, joskin piste- ja kaiverruskuviot kuuluivat myös perinteiseen sveitsiläistyyliin.<ref name="apiala">{{Kirjaviite|Selite = |Nimeke=Hirsitalon kunnostaminen|Vuosi=2008|Sivu=83|Julkaisija= Rakennusalan Kustantajat RAK }}</ref> Symmetrisestä rakentamisesta luovuttiin, [[Päätykolmio|frontonit]] ja katokset tulivat muodikkaiksi ja koristelua käytettiin runsaasti ikkunankarmeihin ja konsoleihin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rautatieasemat.fi/tutkielma/| Nimeke = Tutkielma | Tekijä = Mika Vähä-Lassila | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Lainaus = | Viitattu = 20.6.2019 }}</ref> Vaikutteiden kansainvälisyydestä kertoo, että vastaavaa muotokieltä on nähtävissä lähes samaan aikaan 1890-luvun lopulla myös [[Norja]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa.<ref name="sirkkavalanto">{{Kirjaviite|Selite = Luettelon suunnittelu: Sirkka Valanto, Juha Ilonen |Nimeke=Rautateiden arkkitehtuuri|Vuosi=1984|Sivu=41-46|Julkaisija=Suomen rakennustaiteen museo }}</ref>
=== Rautatieasemien suojelu Suomessa ===
[[Museovirasto]] yhteistyössä Valtionrautateiden kanssa aloitti vanhojen asemarakennusten suojelutyön jo vuonna 1983. Tuolloin perustettiin nk. Asemarakennustyöryhmän. Vuonna 1985 Asemarakennustyöryhmä valmisteli 107 kohdetta sisältävän luettelon suojeltavista asema-alueista ja asemarakennuksista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78929/YMra_28_2016.pdf | Nimeke = Kohti ennakoivaa
| |||