Ero sivun ”Kytäjän kolmoissurma” versioiden välillä

Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Poliisi ei aluksi kertonut julkisuuteen murha-asetta, joka oli oletettavasti ollut [[pistooli]] tai [[revolveri]]. Näin poliisi halusi välttää pelästyttämästä murhaajaa, jottei tämä alkaisi hävittää todisteita. Kolmoismurhan johdosta lähti liikkeelle monenlaisia huhuja murhaajasta. Tunnelmaa tiivisti se, että Hyvinkään alueella oli äskettäin tapahtunut muitakin laajaa julkisuutta saaneita henkirikoksia: niin sanotut [[liftarimurhat]] kesällä [[1971]] ja [[Väinö Svahn]]in tapaus syksyllä 1971.
 
Monet huhut ja vihjeet liittyivät jo tässä vaiheessa [[Kytäjän kartano]]on. Kartanossa oli eletty ikään kuin järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella. Kartanon isännän [[Kai Kustaa Vähäkallio|Kai Vähäkallio]]n harrastuksiin kuului muun muassa ampuminen ja metsästys, sillä Kytäjän kartanon mailla oli paljon riistaa. Myös poliisi alkoi kiinnostua kartanosta ja sen isännästä, jolla oli laaja [[ase]]kokoelma. Rikostutkijat kävivät kartanossa lähes päivittäin ja kuulustelivat sen väkeä. Kartanosta vakuutettiin, että kaikki aseet ovat tallessa eikä mitään oltuollut viety pois tai varastettu.<ref name="HS"/>
 
Myös poikien seurassa illalla ollutta Marja-Leena Uusimäkeä kuulusteltiin pitkään. Häneltä kysyttiin muun muassa sitä, kuka tiesi, että pojat olivat leiriytyneet Kytäjärven rannalle. Poikien vanhemmat eivät heidän tarkkaa olinpaikkaansa tienneet.
Rekisteröitymätön käyttäjä