Ero sivun ”Mesikaste” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Melkende ameise honigtau2.JPG|thumbpienoiskuva|270px|Muurahainen ”lypsää” kirvojen mesikastetta.]]

[[FileTiedosto:Honeydew on the leafs.jpeg|thumbpienoiskuva|210px|Mesikastetta lehtien pinnalla.]]

Mesikaste koostuu sokerista, alkoholeista, suoloista, orgaanisista hapoista ja [[auksiini]]sta. [[Hiilihydraatit]] muodostavat sen kuiva-aineista suurimman osan. Monet [[hyönteiset]], varsinkin [[muurahaiset]], käyttävät mesikastetta ravintona.<ref name="Tirri.et.Lehtonen.443">Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani, et al., 2013, s. 443.</ref>

[[Kirvat]], [[kilpikirvat]], [[sarvikaskaat]] ja joidenkin perhoslajien toukat ([[sinisiipiset]], ''Riodinidae''-suvun lajit) ovat pääasiallisia mesikasteen tuottajia. Muurahaiset elävät niiden kanssa yhteiselossa eli [[symbioosi]]ssa, ja käyvät säännöllisesti "lypsämässä"”lypsämässä” kirvojaan, jotka palkaksi muurahaisten suomasta suojelusta lahjoittavat muurahaiselle makean ulostetipan. Lypsävä muurahainen kiertää kirvasta toiseen, kunnes sen takaruumis on täynnä mesikastetta. Muurahainen palaa pesään ja oksentaa osan mesikasteesta pesän muille asukkaille.<ref name="Hölldobler.et.Wilson.157">Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O., 1996, s. 157.</ref>

Muurahaisista riippuvaisille kirvoille on kehittynyt monia mesikasteen luovuttamiseen liittyviä toimintoja ja rakenteellisia ominaisuuksia. Ne ulostavat pisaran varovasti, jotta se ei hajoa eikä sotke niiden kehoa. Useille lajeille on kehittynyt karvoista korimainen uloke, johon pisara jää, ja josta muurahaisen on se helppo ottaa. Jos muurahainen ei jostain syystä otakaan pisaraa, kirva imaisee sen takaisin sisälleen ja voi luovuttaa sen myöhemmin. Kirvalajit, jotka eivät ole muurahaisista riippuvaisia, ruiskauttavat ulosteensa voimalla, jotta eivät sotke itseään.<ref name="Hölldobler.et.Wilson.160">Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O., 1996, s. 160.</ref>

Myös ihmiset ovat hyödyntäneet mesikastetta. [[Arabit]] keräävät [[tamariskit|tamariskilla]] elävän [[kilpikirva]]n ''Trabutina mannipara''n mesikastetta ja kutsuvat sitä nimellä ''man''. [[Juutalaisuus|Juutalaisten]] sukukronikassa [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] mainittu [[manna]] on todennäköisesti ollut samaa ainetta. [[Australia]]n [[aboriginaalit]] käyttävät [[luteet|luteiden]] mesikastetta ravintona. [[Mehiläiset]] keräävät mesikastetta niin paljon, että suurin osa syömästämme [[hunaja]]sta on peräisin mesikasteesta. Mesikasteen maailmanlaajuinen tuotanto on valtava, sillä yksi kirva voi tuottaa seitsemän pisaraa tunnissa.<ref name="Hölldobler.et.Wilson.159">Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O., 1996, s. 159.</ref>

== Haitat ihmisille ==

Mesikastetta tihkuvien puiden alla pinnat tulevat tahmeiksi. Suomessa mesikastetta esiintyy etenkin [[lehmukset|lehmuksissa]] keskikesällä. Lehmuksen alle pysäköidyn auton tai polkupyörän saa puhtaaksi kasviöljypohjaisella liuottimella.<ref name="ESS.Tahmainen.tavara.sotkee">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/08/24/vuodenajan-riesa-tahmainen-tavara-sotkee-autot---nain-paaset-siita-eroon | Nimeke = Vuodenajan riesa, tahmainen tavara sotkee autot - näin pääset siitä eroon| Tekijä = Arvela, Ossi| Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 24.8.2015|Viitattu = 26.6.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/511250/Lehmuksista+valuu+nyt+kirvojen+kakkaa | Nimeke = Lehmuksista valuu nyt kirvojen kakkaa | Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 16.7.2013 | Viitattu = 26.6.2018 }}</ref>

Mesikaste voi muodostaa [[voihappo]]a, joka aiheuttaa härskiintyneen voin tai jopa oksennuksen kaltaista pahaa hajua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5796517 | Nimeke = Helsingin Espalla lemuaa voihappo | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 25.7.2007 | Viitattu = 26.6.2018 }}</ref>

* {{Kirjaviite | Nimeke = Muurahaiset | Tekijä = Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O. 1996:| Muurahaiset.Sivut Art= House.157–169 Cosmoprint| Oy,Vuosi = 1996 | Julkaisupaikka = Helsinki. S.| 157–169.Julkaisija = Art House | ISBN = 951-884-194-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Rauno Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani & Lemmetyinen, Risto & Pihakaski, Seppo & Portin, jaPetter muita| NimekeNimike = Biologian sanakirja | KappaleSelite = Uudistetun laitoksen 4. painos | Sivu = 443 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 19932013 | ISBN = 951-1-1139017618-9 8}}

=== Viitteet ===

{{Viitteet|Sarakkeet}}