Ero sivun ”Tunne” versioiden välillä

'''Tunne''' tai '''emootio''' on tietynjonkin tuntemuksen kuten [[mielihyvä]]n tai mielipahan sävyttämä [[tietoisuus|tietoinen]] [[elämys]] - tunnetila.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|tunne}}</ref> TunteitaUniversaaleja tunteita ovat muiden muassaesimerkiksi [[ilopelko]], [[suru]], [[vihainho]] ja [[pelkoilo]]. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa [[motiivi|motiivien]], tavoitteiden ja [[ärsyke|ärsykkeiden]]tiedonkäsittelyn ohella{{lähde}}. Tunteet edistävät ihmisen sopeutumista ympäristöön, kuten sosiaalisiin - jatai uhkaaviin tilanteisiin{{lähde}}.

Ihmisen perustunteitaniin sanottuja perusemootioita ovat [[onnellisuus]], [[viha]], [[pelko]], [[suru]], [[inho]] ja yllättyneisyys. PerustunteidenPerusemootioiden kokeminen, tunnistaminen ja ilmentäminen ovat melko samankaltaisia [[kulttuuri|kulttuurista]] riippumatta. Monimutkaisempia sosiaalisia eli ihmissuhteisiin liittyviä tunteitaemootioita ovat esimerkiksi [[rakkaus]], [[ylpeys]], [[kateus]] ja halveksunta. Sosiaalisten tunteidenemootioiden rooli{{täsmennä}} saattaa poikketa toisistaan eripoikkeaa kulttuurien välillä{{selvennä|miten ne poikkeavat?}}.<ref>Hari ym. 2015, s. 83.</ref>

Tunteet voidaan jakaa myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin. TunteidenTämä tunteiden jako myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin on kehityshistoriallisestikehityksellisesti vanha ja liittyy{{selvennä}} muihinkin [[eliö]]ihineliöihin kuin ihmiseen. Selvitäkseen elinympäristössään eliön on tärkeä tunnistaa, mikä on “hyvää” ja mikä “pahaa”. Hyvät asiat tuovat esimerkiksi ravintoa ja lämpöä, joten niitä voidaan lähestyä. Pahat asiat uhkaavat hyvinvointia, joten niitä pitää välttää. Uudemmat toiminnalliset järjestelmät tukevat ihmisellä maailman tietoista ja entistä yksityiskohtaisempaa hahmottamista{{selvennä}}.<ref>Hari ym. 2015, s. 82.</ref> Ihmisen muitatunnerepertuaarin eliöitälaajenemisen laajemman tunnevalikoiman perustaksisyyksi on arveltu lajinkehityksen aikana syntynyttäsyntynyt painettapaine tiivistää ryhmissä elävien yksilöiden sosiaalisia siteitä{{selvennä}}. Myönteiset tunteet toisia ihmisiä kohtaan luovat yhteenkuuluvuutta, ja kielteiset tunteet taasvoivat tukevattukea [[moraali]]koodejamoraalikoodeja ja käyttäytymisen hallintaa.<ref>Hari ym. 2015, s. 90.</ref>

Tunteiden erojaTunteet voidaan hahmottaasijoittaa sijoittamalla niitä esimerkiksikaksiulotteiselle ''valenssi-voimakkuus/virittävyys''[[koordinaatisto]]on-jatkumolle. [[Valenssi]] (tunteen arvo) viittaa siihen, kuinka myönteinen tai kielteinen tunnetila on. KorkeinpiaKorkein positiivisiapositiivinen valenssinvalenssi arvoja ovaton esimerkiksi riemulla, ilolla, rakkaudella, innostuneisuudella, onnella ja tyytyväisyydellä. Negatiivinen valenssiarvo taasvalenssi on hyvin suuri monella kielteisellä tunteella kuten epätoivolla,. surullaVirittävyys tarkoittaa elimistön valmiustilaa ja vihalla.viittaa Tunnetilansiihen, voimakkuuteenonko vaikuttaatunnetila muunvoimakas muassavai [[adrenaliini]]nneutraali. jaVirittyneisyyteen vaikuttaa etenkin [[oksitosiiniadrenaliini]]n. määrä elimistössä.Voimakkaasti Voimakkaitavirittäviä tunteita ovat kielteisistä tunteista esimerkiksi [[raivo]] ja [[kauhu]], ja myönteisistä tunnetiloista esimerkiksi riemu, rakkaus ja innostuneisuus. Matala tunnetilanvirittyneisyys voimakkuus onliittyy esimerkiksi välinpitämättömyydellävälinpitämättömyyteen, tylsistymisellätylsistymiseen ja rauhallisuudellarauhallisuuteen.<ref>Hari ym. 2015, s. 88–89.</ref>

[[Ihmisaivot|Aivot]] synnyttävättuottavat tunteita tiettyjen tunnettujen lainalaisuuksien mukaan, mikä tekee mahdolliseksi tunteiden tutkimisen [[laboratorio]]-olosuhteissaoloissa. Ihmisen tunteiden tuottamiseen ja käsittelyyn osallistuu joukko [[anatomia|anatomisesti]] erillisiä mutta toisiinsa kytköksissä{{selvennä|kytköksissä miten?}} olevia aivojen alueita.<ref name=nummenmaa-31 /> MikäänMitään aivorakenneemootiota ei yksistään tuota mitäänyksittäinen tunnettaaivorakenne, vaan tunteet syntyvät aivojen eri osien muodostamien verkostojen yhteistoimintana. Aivojen eri alueet aktivoituvat hiemanhiukan eri tavallatavoin eri tunteiden kohdalla. Eri aivoalueiden aktiivisuutta tarkastelemalla voidaankin melko luotettavasti päätellä, missä [[perustunnetila]]ssaperustunnetilassa henkilö kulloinkin on.<ref>Hari ym. 2015, s. 86–87.</ref>

Aivoissa on radastoja{{selvennä}}, jotka ilmeisesti ovat erikoistuneita muiden tunteiden havaitsemiseen ja omien tunteiden tuntemuksen synnyttämiseentuottamiseen kehossa. Aivojen tunnemekanismit reagoivat havaittuihin uhkiin sekunnin murto-osissaosassa.<ref name=nummenmaa-31>Nummenmaa & Sams 2011, s. 31–33.</ref> Tunteisiin liittyvän tiedon nopeassa käsittelemisessä tärkeässä osassa on aivojen ohimolohkon etuosan [[mantelitumake]]. Se toimii väliasemana aistitiedolleaisti-informaatiolle ennen kuin se saapuu tiedon tunnistavillesensorisille [[Aivokuori|aivokuorille]], joissamissä aistimusten pääasiallinen käsittely alkaa. Mantelitumake pystyy kuitenkin jo sitä ennen karkeasti määrittämään havaitun kohteen karkean tunnesisällön, kuten miellyttävyyden ja epämiellyttävyyden. Tämän voi havaita siitä, että ihmiset, joiden [[näköaivokuori]] on tuhoutunut ja jotka eivät näe mitään, pystyvät kuitenkin arvaamaan heille esitettyjen{{selvennä|miten esitettyjen}} kasvokuvien ilmeitä mantelitumakkeensa avulla.<ref>Nummenmaa & Sams 2011, s. 34–35.</ref>

Ihmisen oma tunneTunne koostuu kahdesta osasta: ensinnäkin automaattisesta tunnereaktiosta ja kehon tilan muutoksesta sekä toisekseen tietoisuudesta, jonka avulla ihminen voi etsiä erilaisia ratkaisumalleja mahdollisesti uhkaavaan tilanteeseen. Tunne syntyy karkeasti kolmessa vaiheessa. Aluksi aivot arvioivat havaitun tapahtuman tunnesisällön automaattisesti, nopeasti ja tietoisuuden ulkopuolella. Sen jälkeen aivot alkavat muodostaa tarkempaa kuvaa havainnoinnin kohteestahavaintokohteesta, ja kehon toimintavalmius siirtyymuuttuu vastaamaan havaintoa. Kolmannessa vaiheessa tieto näistä muutoksista palautuu kehon tilaa seuraavalle somatosensoriselle aivokuorelle ja aivosaareen, joka puolestaanmikä aiheuttaa tietoisen tunnekokemuksen. Tietoiseen ajatteluun erikoistuneet aivojen etuosan alueet jatkavat tuntemuksen käsittelyä, jolloin ihminen voi esimerkiksi arvioida tunteen laukaisseen ympäristötekijänympäristön tekijän ja oikean toimintatavan tilanteessa.<ref>Nummenmaa & Sams 2011, s. 33.</ref>

Tunteisiin liittyy voimakkaita ja tahdosta riippumattomia reaktioitamuutoksia. Reaktiot syntyvät tuntemusten aktivoidessaTunteet [[Autonominenaktivoivat hermosto|autonomista hermostoa]] saaden aikaan [[fysiologia|elimellisiä]]fysiologisia muutoksiareaktioita muunkuten muassamuutoksia sydämen sykkeessä, hengityksessä ja lihasjännityksessä. Esimerkiksi voimakas onnen tunne voi aiheuttaa ''sydämen pamppailua'' ja ''lämpimiä aaltoja'' pitkin kehoa pitkin, ja ahdistus voi saada kädet hikoilemaan ja vapisemaan sekä lihakset jännittymään. Ihmisen tietoisuus omasta tunnetilasta syntyy vasta näiden tuntemusten synnyttämien elimellisten ja kehollistenfysiologisten reaktioiden kauttamyötä.<ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/14072016/a1468380659987 Miksi joihinkin tunteisiin liittyy lämmin läikähdys rinnassa?] Helsingin Sanomat 14.7.2016, C12. </ref><ref name=toi /><ref name=nummenmaa-30 />

Pitkittyneet[[Sympaattinen kielteisethermosto|Sympaattisen tunteethermoston]] kutenliian pelkovoimakas jatoiminta ahdistus saattavatvoi aiheuttaa vakavia seurauksia niin ihmisen henkiselle kuin elimellisellekkin terveydelle kuten esimerkiksi [[paniikkikohtaus|paniikkikohtauksen]]. taiPitkittyneet verenkierto-kielteiset jatunteet hengityselimistönkuten toimintahäiriöitä.pelko Paniikkikohtauksentai saattaaahdistus laukaistaaiheuttavat esimerkiksivakavia tunteenseurauksia ärsyttämänsomaattiselle [[Sympaattinenterveydelle hermosto|sympaattisenkuten hermoston]]esimerkiksi liianverenkierto- kiihtynytja toiminta.hengityselimistön toiminnalle.<ref name=toi>[http://www.youtube.com/watch?v=D_XoiF1f8ik Aivoaakkoset, Lauri Nummenmaa: Toi punastui :)] Tunteet ja niiden säätely. YouTube-video. Julkaistu 10.12.2013.</ref>

Tunteet nousevat [[Tietoisuus|tietoisuuteen]] vain kun tunteiden muuttamat mielen ja kehon suhteet ympäristöön ovat riittävän voimakkaita. Tiedostamattomatkin tunteet kuitenkin ohjaavat ihmisen toimintaa. Ihmisen [[päätöksenteko]] perustuu järjen ja tunteiden yhteistyöhön. Moni ihmisen yksinkertaisistakin päätöksistä perustuu asioiden herättämiin myönteisiin tai kielteisiin tunnereaktioihin. PäätöstentekoPäätösten teko pelkästään järjellä voi olla hankalaa ja hidasta. Jos ihminen esimerkiksi aivovaurion johdosta menettää kykynsä kokea tunteita, hänen päätöksentekokykynsä voi heikentyä huomattavasti. Ihmisellä on aivojensa kehittyneen kuorikerroksen ansiosta myös kyky vaikuttaa tunteisiinsa järjellä ja analysoida niitä.<ref>Nummenmaa & Sams 2011, s. 35–37.</ref>

Biologiset näkemykset painottavat kehon elimellistenfysiologisten reaktioiden merkitystä tunteiden synnyssä. James & Langen tunneteoria katsoo elimistön reaktioiden synnyttävän tunteen. Esimerkiksi kun ihminen huomaa käsiensä hikoavan, hän [[ahdistus (tunne)|ahdistuu]]. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet autonomisen hermoston reaktioiden olevan hitaita, ja siten ne eivät voi aina edeltää tunnetta. Tunteen kokeminen edellyttää myös [[aivot|aivojen]] toimintaa. Erityisesti [[otsalohko]]jen merkitys tunteiden säätelyssä on keskeinen. Vaistoselitykset katsovat tunteen olevan synnynnäisten aivorakenteiden laukaisema sopeutumista edistävä kokemus. [[Evoluutio]]n kuluessa jäljelle ovat jääneet hengissä säilymisen kannalta tärkeitä, universaaleja tunteita ([[pelko]], [[viha]], [[suru]], inho...). Aivokeskusteoriat esittävät tunteiden syntyvän tiettyjen aivojen alueiden aktivoituessa. Cannon & Bardin tunneteoria käsittää tunteen laukeavan [[väliaivot|väliaivoissa]] syntyneiden prosessien seurauksena, mitkä saavat aikaan samanaikaisen tunteen ilmaisun ja sen kokemuksen. Biologiset näkemykset kuitenkin aliarvioivat tilannetekijöiden merkitystä tunteen synnyssä. Nykyään myös katsotaan, että ihminen voi itse säädellä, miten ilmaisee tunteensa.<ref name=persoona />