Ero sivun ”Wallis ja Futuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maantiede: ilmasto + lisäyksiä |
taloudesta ja liikenteestä |
||
Rivi 48:
Alueella toimii myös 20-paikkainen [[Wallis ja Futunan parlamentti|paikallisparlamentti]], jolla on valta säätää lakeja.
== Talous ja liikenne ==
Noin neljä viidesosaa Wallis ja Futunan väestöstä saa elantonsa maanviljelystä. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat [[jamssi]], [[taro]] ja [[banaani]]. Sikoja ja karjaa kasvatetaan jossain määrin. Kalastus on suhteellisen merkittävässä asemassa. Saarilla ei ole erityisiä luonnonvaroja, ja vientitulot ovat vähäisiä. Tärkeimpiä vientimaita ovat [[Vietnam]], [[Uusi-Kaledonia]], [[Italia]] ja [[Japani]]. Suurin osa tuonnista tulee Ranskasta ja [[Australia]]sta. Etenkin ruokatuotteita, sähkölaitteita ja ajoneuvoja tuodaan maahan. Wallis ja Futuna saa tulonsa Ranskan tuista, kalastusoikeuksien myymisestä, tuontitulleista ja Uudessa-Kaledoniassa työskenteleviltä wallisfutunalaisilta vierastyöläisiltä. Wallis on saarista kehittynein, ja siellä on parempi infrastruktuuri kuin Futunalla. Wallisilla suurimmalla osalla asukkaista on pääsy juoksevaan veteen ja sähköön. Futuna on syrjäisempi, ja esimerkiksi tieverkosto on siellä harva. Wallis ja Futunan hallitus on saarten suurin työllistäjä. Saarten matkailuala on rajoittunut. <ref name="br"/>
Wallisin saarella Hihifossa on kansainvälinen lentoasema, josta on lentoja esimerkiksi [[Ranskan Polynesia]]an ja Uuteen-Kaledoniaan. Wallisin ja Futunan saarten välillä on lentoyhteyksiä. Rahtilaiva kulkee noin kerran kuukaudessa saarten ja Uuden-Kaledonian pääkaupungin Nouméan välillä. <ref name="br"/>
== Väestö ==
| |||