|
'''Induktion ongelma''' on, kuinka jonkin tapahtuman yleisyydestä voitaisiin päätellä jotain sen jatkuvuudesta. Jo [[1700-luku|1700-luvulla]] filosofi [[David Hume]] jo aikoinaan kielsi kokonaan [[kausaliteetti|kausaliteetinsyysuhteen]] väittämällä sen perustuvan pelkkään tottumukseen.
[[induktio (filosofia)|Induktion]] ongelmaa selventää [[Bertrand Russell]]in kertomus, jossa erästä kanaa ruokitaan joka päivä. Joka aamu maajussimaanviljelijä astuu kanalaan ja heittelee jyviä maahan kanojen ruoaksi, joten induktiivisen tieteenkäsityksen valossa kanan kannattaa yleistää maajussin tulevan ruokkimaan häntä myös ''huomenna''. Sen sijaan seuraavana päivänä maajussimaanviljelijä ottaakin kanan ja katkaisee sen kaulan. Kuten Russell päättelee, "Hienostuneempiettä ”Hienostuneempi näkemys maailman toiminnasta olisi ollut kanalle hyödyllinen"hyödyllinen”.
Havaintojen käyttö on induktiivista eli '''yleistävää''' päättelyä. Se ei ole [[|logiikka|logiikassa]] tai [[matematiikka|matematiikassa]] käytettyä päättelyä. Induktiivinen päättely perustuu yleistämiseen jostakin havaintojoukosta. Jos teentehdään suurensuuri määränmäärä havaintoja karvaisista eläimistä, ja päättelenpäätellään, että karvaiset eläimet synnyttävät eläviä poikasia (eivät siis lisäänny munista), olen käyttänytkäytetään yleistävää (induktiivista) päättelyä.
Johtopäätöksiä tekevässä ('''deduktiivisessa''' eli laskujohtoisessa) päättelyssä aloitetaan joistakin ''alkuehdoista'' ('''premisseistä''') ja edetään loogisesti johtopäätöksiin, jotka seuraavat näistä alkuehdoista.
Esimerkkinä ovat seuraavat alkuehdot:
:''Kaikki linnut ovat eläimiä.''
:''Kaikki joutsenet ovat lintuja.''
Näistä voidaan tehdä seuraava johtopäätös:
:''Kaikki joutsenet ovat eläimiä.''
Johtopäätöksiä sisältävässä (deduktiivisessa)Deduktiivisessa päättelyssä säilyy väitteiden totuus, jossäilyy. Jos alkuehdot ovat tosia, myös johtopäätökset ovat tosia.
YleistävässäInduktiivisessa päättelyssä tilanne totuuden suhteen on toinen. Vaikka kaikki havaitsemanihavaitut karvaiset eläimet olisivat synnyttäneet eläviä poikasia, enei voivoida olla varmavarmoja, etteiettä tulevaisuudessa ei löydetä uutta eläinlajia, joka on karvainen mutta ei synnytä eläviä poikasia. Itse asiassa nykyäänNykyisin tunnetaantunnetaankin karvainen eläin, joka munii munia.
KäytämmeIhmiset käyttävät induktiivista päättelyä koko ajan. Yleistämistaipumus (induktio)Induktio saa meidät ajattelemaan, että tulevaisuus muistuttaa nykyisyyttä. IhminenIhmisten juoelämä kahviaitse lukuisiaasiassa kertojaperustuu sille käsitykselle, jaettä kertaakaaninduktio seon eiluotettava oleennustettaessa tulevaisuutta ja myrkyttänyttekojen häntäseurauksia. TämänIlman perusteellayleistämistä ihmineninduktiota ajatteleevuorovaikutus ympäristömme kanssa olisi mahdotonta. Emme tietäisi, etteiettä ruoka ravitsee kahvieikä myrkytä häntämeitä, tulevaisuudessakaanemme tietäisi, onko lattia tai maa allamme seuraavalla askeleella. Päivät([[Jack seuraavatVance]] toisiaan,on kuvannut tieteisnovellissaan ”Ihmisen ihmisetpaluu” ajattelevatmaailmaa, ettäjossa niinsyysuhde tapahtuuon myöslakannut tulevaisuudessa.toimimasta ja nämä asiat eivät olekaan enää itsestään selviä.)
Itse asiassa koko elämämme perustuu sille käsitykselle, että yleistäminen eli induktio on luotettava ennustettaessa tulevaisuutta ja tekojemme seurauksia. Ilman yleistämistä induktiota vuorovaikutus ympäristömme kanssa olisi mahdotonta. Emme tietäisi, että ruoka ravitsee eikä myrkytä meitä, emme tietäisi, onko lattia tai maa allamme seuraavalla askeleella.
Induktio ei ole täysin luotettava päättelymenetelmä. Menneisyyden perusteella voidaan usein tehdä erilaisia yleistyksiä, jotka ennustavat tulevaisuutta eri tavoin.
Kaikesta tästä huolimatta induktio ei ole täysin luotettava.
Arkiajattelussa yleistetään usein vain muutamien tapausten perusteella. Erityisen herkästi esimerkiksi havaintojen katsotaan tukevan omia mielipiteitä. Monissa tieteissä yleistäminen näyttää kuitenkin toimivan erinomaisenkäytännössä hyvin. Jos havaintoja ei ole väärennetty ja jos niitä on tilastotieteen tarpeelliseksitilastollisesti katsomamerkittävä määrä, pelkät tilastolliset menetelmät antavat usein käyttökelpoista informaatiotaraakatietoa. Vaikka on loogisesti mahdollista, että aurinko ei nouse huomenna, käytännössä huomisen auringon nousun voi luottavaisin mielintarkistaa katsoaluotettavasti almanakastakalenterista. ▼Menneisyyden perusteella voidaan usein tehdä erilaisia yleistyksiä, jotka ennustavat tulevaisuutta eri tavoin. Tunnettua on, että eri pankkien, valtiovarainministeriön, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen ennusteet kansantuotteen kasvusta eroavat toisistaan.
Miten induktio voidaan oikeuttaa tulevia tapahtumien ennustamisessa? Se, että menneisyys on osoittanut, että näin saatta olla, nojaa induktioon, jolloin saavutaan [[kehäpäätelmä]]än – eli oikeutetaan induktio induktiolla.
Muitakin esimerkkejä voidaan keksiä. Olkoon ”vihninen” ([[Nelson Goodman]], [[1906]]-[[1998]]) vihreä vuoteen 2009 loppuun asti ja sininen vuoden 2010 alusta lähtien. Olemme todenneet, että kaikki [[smaragdi]]t ovat tähän asti olleet vihreitä. Yhtä vahvoin perustein voimme sanoa, että kaikki smaragdit ovat tähän asti olleet vihnisiä. Vuoden 2010 jälkeisen ajan ennusteet ovat kuitenkin erilaisia. Jos smaragdit ovat vihnisiä, ennustamme, että ne ovat vuoden 2010 alusta lähtien sinisiä. Jos sen sijaan ajattelemme, että smaragdit ovat vihreitä, ennustamme niiden olevan vihreitä myös vuoden 2010 alusta lukien.
Toinen lähestymistapa on konfirmointi (vahventaminen), eli lainomaisista väittämistä ja niiden yksityiskohdista tehdään ennustustuksia tulevaisuudesta. Esimerkiksi yleinen oletus ”[[kupari]] johtaa [[sähkö]]ä”, voidaan vahventaa palalla kuparia, joka myös johtaa sähköä. Mutta miten erottaa lainomainen väittämä muunkaltaisista?
Vaikka viimeinen esimerkki saattaa vaikuttaa keinotekoiselta, on myös muita käytännön esimerkkejä, joissa samoilla havainnoilla voidaan tehdä erilaisia ennusteita. Induktio voi siis johtaa keskenään kilpaileviin ennusteisiin.
▲Arkiajattelussa yleistetään usein vain muutamien tapausten perusteella. Erityisen herkästi esimerkiksi havaintojen katsotaan tukevan omia mielipiteitä. Monissa tieteissä yleistäminen näyttää kuitenkin toimivan erinomaisen hyvin. Jos havaintoja ei ole väärennetty ja jos niitä on tilastotieteen tarpeelliseksi katsoma määrä, pelkät tilastolliset menetelmät antavat usein käyttökelpoista informaatiota. Vaikka on loogisesti mahdollista, että aurinko ei nouse huomenna, käytännössä huomisen auringon nousun voi luottavaisin mielin katsoa almanakasta.
[[Nelson Goodman]] on kehittänyt seuraavanlaisen esimerkin. Oletetaan, että ennen vuotta 2011 kaikki havaitut smaragdit ovat olleet vihreitä. Otetaan käyttöön uusi predikaatti, ”vihryt”. Smaragdit ovat vihryitä vain, jos smaragdit joita havaitaan ennen vuotta 2011 ovat vihreitä. Jos smaragdit eivät ole tulleet havaituksi ennen vuotta 2011, ne ovat sinisiä. Tällöinhän vihreän smaragdin havaitseminen ennen vuotta 2011 tarkoittaa, että sillä on myös predikaatti vihryt. Kaikki vahvennettavat tapaukset vihryistä smaragdeista lisäävät luetettavuutta, että näin pätee kaikkiin smaragdeihin nyt, ja mahdollisesti tulevaisuudessa – induktion periaatteen mukaisesti. Nyt voimme olettaa, että vuoden 2011 jälkeenkin smaragdit ovat siis vihryitä, joka tarkoittaa, että ne ovatkin sinisiä, määritelmän mukaisesti.
Tällainen induktion puolustaminen perustuu loogisesti [[kehäpäätelmä]]än. Todistelussa käytetään yleistämistä yleistämisen todistamiseen. Väitetään, että yleistäminen toimii, koska se on toiminut myös menneisyydessä. Tämähän on selvää yleistämistä.
[[Karl Popper]] väitti, että epätodeksi osoittaminen '''([[falsifikaatio]]) ''' olisikin tieteelle oleellisempi kuin todeksi osoittaminen '''([[verifikaatio]])'''. Tämän käsityksen mukaan tieteen teoriatselitysjärjestelmät ja luonnonlait ovat vain arvauksia, joiden tarkoitus on parantaa aikaisempia käsityksiä. Aikanaan nämä käsitykset väistyvät havaintojen perusteella ja siirrytään uusiin arvauksiin. Tämän käsityksen mukaan tutkimuksen tehtävä on pikemminkin osoittaa teorioita virheellisiksi kuin todistaa niitä. ▼Miksi sitten yleistämme, kun on niin paljon yleistämistä vastaan? Miksi nimenomaan ihmiset ja monet eläimetkin yleistävät? Evoluutioteoria näyttää tarjoavat tähän erään ratkaisun, mutta evoluutioteoriakin on yleistys. Evoluutioteoria on kuitenkin luultavasi paras selitys sille, että ihmiset ja myös monet eläimet yleistävät kokemuksistaan, toisin sanoen toimivat oppimansa mukaan.
Toisaalta voidaan väittää, että vaikka emme voi varmasti sanoa, mitä huomenna tapahtuu, on äärimmäisen todennäköistä, että esimerkiksi aurinko nousee huomenna (paitsi ei talvipäivän seisauksen aikoihin (22.12) pohjoisessa. Vaikka on mahdollista, että meitä kohti on avaruudesta tulossa valon nopeudella etenevä katastrofi, joka huomenna tuhoaa aurinkokunnan (esimerkiksi valtava määrä sähkömagneettista säteilyä, joka tuhoaa aurinkokunnan), pidämme sellaisen katastrofin tuloa äärimmäisen epätodennäköisenä.
Tähän voidaan väittää vastaan, että todennäköisyytemmekin perustuvat yleistyksiin. Emme voi varmasti tietää, ovatko todennäköisyytemme huomenna samat kuin tänään. Monissa asioissa ne ovat muuttuneet. Jos esimerkiksi loukkaannun huomenna vakavasti liikenneonnettomuudessa, elämäni todennäköisyydet ovat huomisesta lähtien aivan toiset kuin tänään.
▲[[Karl Popper]] väitti, että epätodeksi osoittaminen '''([[falsifikaatio]])''' olisikin tieteelle oleellisempi kuin todeksi osoittaminen '''([[verifikaatio]])'''. Tämän käsityksen mukaan tieteen teoriat ja luonnonlait ovat vain arvauksia, joiden tarkoitus on parantaa aikaisempia käsityksiä. Aikanaan nämä käsitykset väistyvät havaintojen perusteella ja siirrytään uusiin arvauksiin. Tämän käsityksen mukaan tutkimuksen tehtävä on pikemminkin osoittaa teorioita virheellisiksi kuin todistaa niitä.
Tämä käsitys on oikeassa yhdessä asiassa: varsin vähäinen määrä vastaesimerkkejä riittää osoittamaan teorian ainakin joiltakin osin virheelliseksi. Väite "kaikki joutsenet ovat valkoisia" kumoutui, kun [[Australia]]sta löytyi mustia joutsenia. Tässä tapauksessa eläintieteen varsinaisiin teorioihin ei tarvinnut tehdä muutoksia, esimerkiksi eläinlajin määritelmää ei tarvinnut muuttaa eikä joutsenen normaalisti määritteleviä ominaisuuksia tarvinnut muuttaa.
Teoriaa, jota ei edes periaatteessa voida osoittaa epätodeksi, ei tämän käsityksen mukaan voida pitää ollenkaan tieteellisenä. Esimerkiksi teoria sellaisesta jumalasta, josta on mahdotonta saada tietoa, on epätieteellinen.
Epäilemättä aikaisempienAikaisempien käsitysten virheellisiksi osoittamisella on ollut tieteen kehityksessä suuri merkitys. Nykyäänkin saammeNykyisinkin lähes päivittäin uutisia,jotkin jotkauutiset osoittavat jonkin entisen käsityksen virheelliseksi. Tosin esimerkiksi ihmisen hyvinvointia koskevien lukuisten tutkimusten tulokset ja niiden tulkinnan vaihtelevat niin paljon, että jos niiden perusteella pitäisi päättää, mitä tänään syö, ei saisi syödä mitään.
Kuitenkin voidaan sanoa, että tutkimuksen tehtävä ei ole osoittaa käsityksiä virheellisiksi vaan löytää uusia teorioita, jotka toimivat käytännön elämässä entisiä paremmin. Olemme keittäneen vettä noin 100 celsiusasteessa maan pinnalla vuosituhansia, ja vaikka veden kiehumispiste vuoristossa on erilainen, vanha käsitys veden kiehumispisteestä ja uusi täydennys ovat molemmat käyttökelpoisia.
Kuitenkin voidaan sanoa, että tutkimuksen tehtävä ei ole osoittaa käsityksiä virheellisiksi vaan löytää uusia selitysjärjestelmiä, jotka toimivat käytännön elämässä entisiä paremmin. Jos virheelliseksi osoittamiseen kiinnitetään liikaa huomiota, teorioita voidaan ryhtyä kumoamaan esimerkiksi mittausvirheiden tai inhimillisten erehdysten perusteella. Näennäistieteissä tällaisista inhimillisistä erehdyksistä ja mittausvirheistä kootaan "rajatieteitä" jotka eivät ole tiedettä vaan huijausta.
TodellisuudessaInduktion puolustaja voi väittää, että käytännössä tieteellinen tutkimus etenee yleistämällä ja itse asiassa korjaukset esimerkiksi vahvimmin yleistämiseen nojautuvissa luonnontieteissä ovat vuosikoko vuodeltaajan vähäisempiä. Ainakin osa tutkimuksestatieteestä on itseitseään korjaavaa, edistyvää ja edistyvääkasautuvaa eli yleistäminen nykyaikaisilla tilastollisilla menetelmillä ja kehittyneillä tietokoneohjelmilla toimii varsin hyvin.
[[Luokka:Tieteenfilosofia]]
| 