Ero sivun ”Graf Zeppelin” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli |käsittelee ilmalaivaa. Artikkeli laivasta, katso [[Graf Zeppelin (laiva)|Lentotukialus Graf Zeppelinistä]] on oma artikkelinsa}}

[[Tiedosto:Graf_Zeppelin_1930_Helsinki.jpg|right|thumb|Graf Zeppelin Helsingissä 24.9.1930]] '''LZ 127 "Graf Zeppelin"''' oli [[1920-luku|1920-luvulla]] rakennettu [[saksa]]lainen jäykkärunkoinen [[ilmalaiva]], joka nimettiin saksalaisen ilmailun pioneerin kreivi [[Ferdinand von Zeppelin]]in mukaan. Saksan sana ''Graf'' tarkoittaa [[kreivi]]ä.

Kreivi Zeppelinin jälkeen [[Luftschiffbau Zeppelin]]in johtoon nousi [[Hugo Eckener]] (1868-19541868–1954). Hän hankki rahoituksen LZ 127 -ilmalaivan rakentamiseen vuonna 1926 Saksan hallitukselta ja toimi myös aluksen kapteenina. Tätä edeltäneet ensimmäisen maailmansodan jälkeen valmistetut ilmalaivat olivat menneet sotakorvauksina sodan voittaneille [[Ympärysvallat|ympärysvalloille]]. Hugo Eckener painotti lentoturvallisuutta uuden aluksen kehittämisessä. Pääinsinööri oli [[Ludwig Dürr]] (1878-1956), joka teki parannuksia Zeppelinin jäykkään ilmalaivarakenteeseen. Alumiiniprofiilista valmistettu pyöreä runko jakautui kahteen osaan. Ilmalaivaa ilmassa pitävä yläosa oli täytetty vedyllä ja rungon alaosa mallissa käyttöön otetulla [[Blau-kaasu|Blau-polttoainekaasulla]]lla,. jokaKyseessä on seos [[metaani]]a ja muita olefiineja sekä hieman [[vety]]ä., Polttoaineenaja viidelle 550 hevosvoiman [[Maybach]]-moottorilla käytetty Blau-kaasuse on suunnilleen yhtä raskasta kuin ilma, joten ilma-aluksen lentopaino ei juurikaan muuttunut lennon aikana, kun käytettyä Blau-kaasua korvattiin ilmalla. Blau-kaasu otettiin käyttöön LZ 127 -mallissa.<ref>Chaline sivut2013, s. 127-129</ref>

Ilmalaivan''Graf ensilentoZeppelin'' oli [[18.varustettu syyskuuta]]viidellä [[1928Maybach]]in rakennuspaikalla12-sylinterisellä [[Friedrichshafen]]issaVL2-moottorilla, joista kukin oli 550 hevosvoiman tehoinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldskyrace.com/the_maybach_motors.htm | Nimeke = The Maybach Motors, A Long Standing Relationship with Zeppelins | Julkaisu = World Sky Race | Tekijä = Provan, John | Viitattu = 3.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Rungon pituus oli 236,6 metriä ja rungon tilavuus 105&nbsp;000 [[kuutiometri|m³]]ä. Neitsytlentonsa aikaan alus oli maailman suurin ilmalaiva. Suurin nopeus omin konein lennettäessä oli 128 km/h. Aluksessa oli noin 40 hengen miehistö ja matkustajia se pystyi ottamaan 20. Matkustajille oli tarjolla salonki ja kahden hengen makuuhytit, joten lentomukavuus oli hyvä.<ref>Chaline sivut2013, s. 129</ref>

=== Maailman ympärilentoMaailmanympärilento 1929 ===

[[Elokuu]]ssa 1929 ''Graf Zeppelin'' kiersi maapallon. Reitti alkoi Lakehurstin kentältä Yhdysvalloista, se kulki Saksan Friedrichshafenin, [[Japani]]n [[Tokio]]n ja [[San Francisco]]n kautta takaisin Lakehurstiin. Matka alkoi [[8. elokuuta]] ja päättyi [[29. elokuuta]] ja se kesti 21 päivää, 5 tuntia ja 31 minuuttia<ref name="Petrescu"/>, josta lentoaikaa oli 12 päivää, 12 tuntia ja 13 minuuttia. Matkan kokonaispituus oli 31&nbsp;000 kilometriä. Matkan rahoittirahoittajista lehtikeisariyksi oli yhdysvaltalainen media-alan miljonääri [[William Randolph Hearst]], (1863joka oli sijoittanut kyytiin reportteri [[Grace Drummond-1951)Hay]]n ja josta tuli ensimmäinen maapallon ympäri lentänyt nainen.<ref name="Petrescu"/> Matkan onnistuminen turvasi LuftSchiffbau Zeppelinin toiminnan ja ilmalaivamatkustajaliikenteen jatkumisen.<ref>Chaline sivut2013, s. 127</ref>

=== Itämeren kierros 1930 ===

{{PääartikkeliKatso myös|[[Graf Zeppelin Suomessa 1930]]}}

=== Ilmalaivaliikenteen kehittyminen ===

Useiden onnistuneiden pitkänmatkanlentojen jälkeen [[toukokuu]]ssa 1930 päätettiin avata ensimmäinen säännöllinen [[Atlantti|Atlantin]] ylittävä reittiliikenne, ensin [[Frankfurt]]ista [[Recife]]en [[Brasilia]]an ja myöhemmin [[Rio de Janeiro]]on saakka. Suuresta lamasta ja [[lentokone]]iden kehityksestä huolimatta ''Graf Zeppelin'' kuljetti postia ja matkustajia Atlantin yli aina vuoteen [[1936]] saakka. VuonnaHeinäkuussa [[1931]] alus suoritti myös tutkimusmatkan [[Pohjoisnapa|pohjoisnavalle]], minkä toteuttaminen oli ollut kreivi von Zeppelinin haaveena jo 20 vuotta aiemmin.<ref name="Petrescu"/>

''Graf Zeppelinin'' rinnalle suunniteltiin toista samankaltaista ilma-alusta tunnuksella LZ&nbsp;128. Tuhoisa brittiläisen ilmalaiva R&nbsp;101:n onnettomuus sai kuitenkin Zeppelin-yhtiön harkitsemaan [[vety]]kaasun käyttöä ilmalaivojen nostokaasuna. LZ&nbsp;128:aa korvaamaan tarkoitetussa LZ&nbsp;129 ''[[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburg]]issa'' oli tarkoitus käyttää nostokaasuna [[helium]]ia. Kuitenkin Yhdysvaltain kauppasaarrosta johtuen suuria määriä heliumia oli mahdotonta hankkia, joten ''Hindenburg'' muutettiin vetykaasunosteiseksi.<ref name="Petrescu"/>

Yhdysvalloissa toukokuussa 1937 sattuneen ''Hindenburgin'' tuhoisan onnettomuuden jälkeen matkustajien luottamus ilmalaivoihin loppui, ja vetykaasunosteisten ilmalaivojen käyttö matkustajaliikenteessä kävi miltei mahdottomaksi. ''Graf Zeppelin'' siirrettiin pois lentotehtävistä ja muutettiin museoksi vain kuukausi ''Hindenburgin'' tuhon jälkeen. ''Graf Zeppelin'' ehti yhdeksänvuotisen uransa aikana tehdä 590 matkaa, jajoiden senyhteen mittariinlaskettu kertyipituus oli 1,7 miljoonaa kilometriä.<ref name="kovanen">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005839868.html | Nimeke = Jättimäisen Zeppelinin vierailu sekoitti Helsingin tasan 88 vuotta sitten – visiitistä jäi hotelli Torniin pysyvä jälki | Tekijä = Kovanen, Vesa | Ajankohta = 24.9.2018 | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 31.10.2018}}</ref>

[[Natsi-Saksa]]ssa harkittiin jonkin aikaa uuden suuremman zeppeliinin rakentamista, jonka nimeksi olisi tullut ''[[Graf ZeppelininZeppelin II]]''. Kaikkien saksalaisten zeppeliinien urakäyttö päättyi kuitenkin lopullisesti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] syttyessä., Vuonnaja vuonna 1940 [[Natsi-Saksa]]n ilmailuministerinilmailuministeri [[Hermann Göring]]in määräyksestä kaikki jäykkärunkoiset ilmalaivatne romutettiin ja niiden alumiinimateriaali käytettiin sotateollisuuden tarpeisiin.<ref name="Petrescu"/><ref name="kovanen"/>

* {{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta jotka muuttivat maailmaa | Suomentaja = Veli-Pekka Ketola| Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Moreeni |Vuosi = 2013 | Isbn = 978-952-254-160-4 }}

{{Viitteet|sarakkeet}}