Wikipedia

Ero sivun ”Länsimaisen filosofian historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 161:
-->
 
[[Mannermainen filosofia]] on yhteisnimitys joukolle filosofisia suuntauksia, jotka usein asetetaan analyyttistä filosofiaa vastaan. Näihin kuuluvat ennen kaikkea [[fenomenologia]], [[eksistentialismi]], [[hermeneutiikka]] ja [[strukturalismi]]. Suuntaukset ovat hyvin erilaisia, mutta yhtenä yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää sitä, että ne keskittyvät analyyttistä filosofiaa enemmän ihmisen tilanteeseen ja yhteiskuntaan, eivätkä käytä logiikkaa ja muita muodollisia menetelmiä samassa määrin kuin analyyttinen filosofia. Tunnettuja mannermaisia filosofeja ovat [[Edmund Husserl]], [[Martin Heidegger]], [[Hans-Georg Gadamer]], [[Michel Foucault]] ja [[Jacques Derrida]], ja suurelle yleisölle tunnetuin on ehkä kirjailija, eksistentialistifilosofi [[Jean -Paul Sartre]].
<!--
Medan beteckningen kontinental filosofi en gång var geografiskt rättvisande genom att kontinentala filosofer hade bodde och verkade huvudakligen i [[Tyskland]] och [[Frankrike]], d.v.s. kontinenten, är så inte längre fallet, kontinental filsofi lever opch frodas på universitet i hela västvärlden, i USA, på brittiska öarna och även i Sverige, där till exempel [[Södertörns högskola]] är speciellt inriktad på kontinental filosofi - de flesta andra institutioner i landet är mer lagda åt det analytiska hållet. Konflikten mellan kontinental och analytisk filosofi har gått tillbaka och öppningar mellan de båda kan ses då och då.
Rivi 172:
 
[[Uustomismi]] on katolinen filosofia, joka perustuu lähtökohdiltaan [[Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolaisen]] keskiaikaiseen filosofiaan, [[tomismi]]in. Uustomismi vaikuttaa erityisesti roomalaiskatolisen kirkon kautta ja katolisissa maissa. Protestanttisissa ja maallistuneemmissa maissa suuntaus ei ole saanut yhtä suurta kannatusta, mutta uustomistiset filosofit tarjoavat usein tärkeitä vaihtoehtoisia näkökulmia filosofisiin ongelmiin.
<!--
=== 1900-luvun aatehistoria ja sen yhteydet filosofiaan ===▼
 
▲=== 1900-luvun tiede ja aatehistoria ja senniiden yhteydet filosofiaan ===
1900-talets vetenskap har utvecklats i rask takt med [[relativitetsteori]] och [[kvantfysik]] inom fysiken, genteknik och kloning inom genetiken och motsavarande inom många andra vetenskaper. Detta har givit många intressanta, men ibland skrämmande, frågor inom filosofin, tex. inom [[kunskapsteori]], [[metafysik]] och [[etik]]. Att populärt beskriva nya utvecklingar inom vetenskapen har historiskt ofta gjorts av filosofer, men på 1900-talet har uppgiften oftare överlåtits till vetenskapsmännen själva, se till exempel [[Stephen Hawking]].
 
1900-luvun luonnontiede on kehittynyt huimaa vauhtia, edistysaskeleinaan muun muassa suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka fysiikassa, sekä geenitekniikka ja kloonaus genetiikassa. Tieteen edistysaskeleet ovat tarjonneet monia uusia mielenkiintoisia mutta joskus myös pelottavia kysymyksiä filosofialle, esimerkiksi tietoteorialle, metafysiikalle ja etiikalle. Tieteen historiassa filosofit ovat usein toimineet tieteen uusien löytöjen popularisoimiseksi, mutta 1900-luvulla tieteilijät ovat usein hoitaneet tämän itse. Hyvänä esimerkkinä on [[Stephen Hawking]].
Med vetenskapen följde också [[teknik]]en och det blev allt tydligare att 1900-talets stora ideologier, [[marxism], [[liberalism]], [[modernism]] och [[kristendom]] alla hade en blind fläck, de saknade miljöhänsyn och därav följde miljöförstöring. [[Miljörörelsen]] och med tillhörande [[ekosofi]] framträdde och en ledande filosof var [[norrman]]en [[Arne Næss]].
 
[[Ympäristöongelma]] on ollut yksi uusista suurista kysymyksistä. Tieteen mukana myös tekniikka on kehittynyt, ja samalla on tullut ilmi, että suurilla ideologioilla, kuten marxismilla, liberalismilla, modernismilla ja suurilla uskonnoilla on ollut tässä sokea piste: niiltä on puuttunut ympäristötietoisuutta ja siten ne ovat tahtomattaankin edistäneet ympäristötuhoja. Vaihtoehtoisia ajattelumalleja ovat tarjonneet [[ympäristöliike]] ja siihen liittyvä [[ekosofia]].
1900-talets första halva var en tid där [[politisk filosofi]] inte stod högt i kurs på institutionerna. Något som är intressant med tanke på att 1900-talet kom att bli såväl århundradet där demokratierna ordenligt utvecklades som de totalitära ideologiernas århundrade ( se [[nazism]] och [[sovjetunionen]]. Med [[John Rawls]] och [[Robert Nozick]] kom dock den politiska filosofin tillbaka till universiteten.
 
1900-luvun alkupuolella poliittinen filosofia ei ollut aina suuressa suosiossa yliopistofilosofiassa. [[John Rawls]]in ja [[Robert Nozick]]in myötä poliittinen filosofia teki paluun korkeakouluihin.
Framväxten av [[feminism]]en (se [[feminismens historia]], den sexuella revolutionen och det uppvaknande intresset för [[djurrätt]] har kommit att förändra och utveckla det sätt [[etik]] bedrivs. Många andra områden av filsofin är påverkade och många typer av filsofiska problem kan angripas med feministisk utgångspunkt i [[feministisk filosofi]].
 
[[Feminismi]]n nousu, [[seksuaalinen vallankumous]] ja kasvanut kiinnostus [[eläinten oikeudet|eläinten oikeuksiin]] ovat muuttaneet eettisiä näkemyksiä. Muun muassa [[feministinen filosofia]] tarkastelee kaikkia filosofisia ongelmia omasta näkökulmastaan.
 
2000-luvun alussa [[globalisaatio]] ja [[terrorismi]] ovat herättäneet uusia kysymyksiä. Filosofian kyky vastata näihin ongelmiin nähdään vasta tulevaisuudessa.
 
Vid 2000-talets början är [[terrorism]] och [[globalisering]] företelser som oroat diskuteras av allmänheten. Filosofins bidrag till att lösa dessa problem kommer att mottas med förväntan.
-->
== Merkittävimpien filosofien aikajana ==
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Länsimaisen_filosofian_historia”