Ero sivun ”Solon” versioiden välillä

▲'''Solon''' ({{k-grc|Σόλων}}, n. [[638 eaa.]] – [[558 eaa.]]) oli kuuluisa [[ateena]]lainen valtiomies ja lainsäätäjä. Elämäkerturi [[Diogenes Laertios]] lukee hänet myös [[filosofi]]en joukkoon. Hän oli [[Thales|Thaleksen]] aikalainen ja tuttava, ja myös hänet lasketaan niin sanottuun [[Kreikan seitsemän viisasta|Kreikan seitsemän viisaan joukkoon]].<ref name=ens>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus) | Sivu = 6347 |Luku=Solon| Julkaisija = Otava| Selite =| Vuosi = 1980 | Isbn = 951-1-05637-9}}</ref>

▲Tiedot Solonin nuoruudesta ovat epävarmat. Aikoinaan väitettiin hänen olevan Ateenan viimeisen kuninkaan [[Kodros]]in sukua, mutta tätä ei voida vahvistaa. Historioitsija [[Plutarkhos]] kirjoitti hänen elämäkertansa yli 400 vuotta myöhemmin. Siinä todetaan hänen toimineen kauppiaana itäisen Välimeren alueella. Ateenan poliittiseen elämään hän astui vasta [[590-luku eaa.|590-luvulla eaa.]], kun ateenalaiset ja [[megara]]laiset kiistelivät hänen kotipaikkansa [[Salamis (saari)|Salamiksen]] saaren hallinnasta tuloksetta.<ref name=ens /> Kyllästyneenä tuohon taisteluun ateenalaiset säätivät lain, jonka mukaan sitä, joka suullisesti tai kirjallisesti esitti saaren takaisin valloittamista, oli [[kuolemanrangaistus|rangaistava kuolemalla]]. Tarinan mukaan Solon heittäytyi suorastaan mielipuoleksi. Äkisti hän juoksi torille, [[matkahattu]] vielä päässä ikään kuin olisi ollut tulossa pitkältä matkalta, hyppäsi kivelle ja lausui sepittämänsä runon tähän tapaan:

▲*''Pentakosiomedimnoi''

▲*''Hippeis''

▲*''Zeugitai''

▲*''Thetes''

▲Ainoastaan kolmen korkeimman luokan jäsenet saattoivat päästä valtion virkoihin, joista ei ollut mitään palkkaa, vaan usein vain suuria menoja. [[Virkamies]]ten joukossa pysyivät edelleenkin yhdeksän joka vuosi valittua arkonttia merkittävimpinä. Estääkseen kansankokouksen mahdollista maltittomuutta asetettiin sen sivulle kaksi valvovaa neuvoskuntaa, nyt perustettu 400 miehen neuvosto ''[[heliaia]]'' ja ikivanha ''[[areiopagi (neuvosto)|areiopagi]]''. Viimeksi mainittu, jonka jäseninä olivat virasta eronneet arkontit, valvoi uskontoa ja tuomitsi henkirikoksista. 400 miehen neuvosto tarkasti kaikki asiat, ennen kuin ne esitettiin kansankokoukselle; kun taas areiopagi sai kumota kansan päätökset, jos katsoi tarpeelliseksi. Solon sanoi näitä neuvoskuntia kahdeksi ankkuriksi, jotka hän oli sitonut valtiolaivaan, etteivät aallot sitä viskelisi. Solonin kompromissia [[oligarkia]]n ja [[demokratia]]n välillä kutsutaan ''[[timokratia]]ksi'', jossa oikeudet lisääntyvät varallisuuden myötä.

▲Kasvattaakseen ateenalaisia sivistyskansaksi koetti hän monella tavalla edistää kansalaisten monipuolista ja vapaata kehitystä. [[Maaomaisuus|Maaomaisuuden]] myyntiä helpotettiin. Muukalaisille tarjottiin tilaisuus päästä Ateenan kansalaisiksi. Vanhemmat velvoitettiin opettamaan pojillensa jotakin ammattia, ja poika, joka oli saanut sellaisen opetuksen, oli velvollinen ylläpitämään isäänsä hänen vanhuudessaan. Kaikkien nuorukaisten piti saaman huolellinen kasvatus, johon kuului ensi sijassa uskonto, laulu ja soitto, sitten ruumiin harjoitukset ja viimeisenä laskento ja kirjoitus. Kaikki kansalaiset olivat velvolliset [[asevelvollisuus|sotapalvelukseen]], johon heitä 18. ikävuodella valmisteltiin. Kolmen ylemmän luokan jäsenten piti palvella ''[[hopliitti|hopliitteina]]'' eli raskaana [[jalkaväki|jalkaväkenä]] tai [[ratsuväki|ratsumiehinä]]. Varattomat palvelivat kevyenä jalkaväkenä ja sittemmin, kun Ateena tuli merivallaksi, [[laivasto]]ssa. Sisäisissä riidoissa täytyi jokaisen asettua jommallekummalle puolelle ja siten osoittaa, ettei hän ollut välinpitämätön yhteiskunnasta. Solon sääti lakeja myös [[verotus|verotuksesta]], [[mittajärjestelmä|pituus- ja painomitoista]] sekä lasten hyväksikäyttöä vastaan, sekä uudisti [[kalenteri]]n. Hänen lakinsa kirjoitettiin puisiin sylintereihin, joita säilytettiin [[Akropolis (Ateena)|Akropoliksella]].

▲Kun Solon sai nämä lakinsa valmiiksi, ahdistelivat häntä pitkän aikaa joka päivä ihmiset, jotka vaativat häntä tekemään niihin kuka mitäkin muutosta. Päästäkseen tuosta kiusasta päätti hän joksikin ajaksi lähteä ulkomaille, mutta otti ennen lähtöänsä ateenalaisilta valan, että he määrätyn ajan pitäisivät hänen lakinsa muuttamatta. Näillä matkoillansa hän vieraili myös [[Lyydia]]n kuningas [[Kroisos|Kroisoksen]] luona. Solonin poissa ollessa alkoivat puolueriidat jälleen Ateenassa. Palattuaan sinne koetti hän niitä välittää, mutta kun se ei onnistunut, erosi hän surumielin kokonaan valtiollisista toimista. Surukseen näki hän myös entisen ystävänsä [[Peisistratos|Peisistratoksen]] kohoavan Ateenan [[tyranni|itsevaltiaaksi]]. Solon lähti Ateenasta ja kuoli [[Kypros|Kyproksella]].