Ero sivun ”Gurilaiset kielet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tieto samuesta, linkkejä |
täydennystä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Gur-ru.png|thumb|Gurilaisten kielten puhuma-alue. Väreillä ei ole merkitty senufokieliä.]]
'''Gurilaiset''' eli '''voltalaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen noin 85 [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisen kielen]] ryhmä. Niitä puhutaan [[Burkina Faso]]ssa, [[Mali]]n kaakkoisosassa, [[Norsunluurannikko|Norsunluurannikon]], [[Ghana]]n, [[Togo]]n ja [[Benin]]in pohjoisosissa sekä [[Nigeria]]n luoteisosassa. Gurilaisten kielten puhujamäärä on noin 12–15 miljoonaa. Niistä suurin on Burkina Fason [[mooren kieli|moore]], jota puhuu noin neljä miljoonaa henkeä.<ref name="ELL5">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Encyclopedia of Language and Linguistics, 2nd edition, volume 5 | Vuosi = 2006 | Sivu = 178 | Julkaisupaikka = Boston | Julkaisija = Elsevier | Tunniste = ISBN 9780080547848}}</ref>
Suurin osa gurilaisista kielistä kuuluu keskigurilaisten tai [[senufokielet|senufokielten]] ryhmää. Niiden joukossa on myös kieliä, jotka jäävät molempien ryhmien ulkopuolelle. Norsunluurannikon pohjois- ja Burkina Fason lounaisosan senufokielten asema kieliryhmän osana on kyseenalainen.<ref name="ELL5" />
Vuonna [[1982]] kielten yhteiseksi puhujamääräksi arvioitiin 8 miljoonaa henkeä. Suurin osa niistä toimii yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. [[1900-luku |1900-luvun]] alussa muutamia kieliä varten luotiin kirjaimistot ja [[1970-luku |1970-luvulta]] lähtien eräitä niistä on käytetty kouluopetuksen välineinä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1986 | Sivu = 456–457 | Tunniste = }}</ref>▼
Burkina Fason sekä Ghanan, Togon ja Beninin pohjoisosien keskigurilaiset kielet jakautuvat pohjoiseen ja eteläiseen pääryhmään. Pohjoisen pääryhmän 29 kielestä 27 on oti-voltalaisia. Niihin kuuluvat mooren lisäksi muun muassa [[dagarin kieli|dagari]], [[dagbanin kieli|dagbani]], [[mamprunin kieli|mampruni]] ja [[gurman kieli|gurma]]. Enteläisen pääryhmän 29 kielestä 20 kuuluu gurunsikieliin.<ref name="ELL5" /> Aikaisemmin gurilaisina kielinä pidettiin myös Malin [[dogonin kieli|dogonikieliä]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Encyclopedia of Language and Linguistics, 2nd edition, volume 3 | Vuosi = 2006 | Sivu = 758 | Julkaisupaikka = Boston | Julkaisija = Elsevier | Tunniste = ISBN 9780080547848}}</ref>.
▲
==Lähteet==
| |||