Ero sivun ”Valkosolu” versioiden välillä

Tauteja voidaan havaita mittaamalla valkosolujen määrää veressä, jonka takia valkosolujen määrän mittaaminen on tärkeä osa verenkuvaa tutkittaessa. Litrassa terveen aikuisen [[veri|verta]] on normaalisti kolmesta kahdeksaan miljardia valkosolua ja yhdessä mikrolitrassa verta on 4&nbsp;000–11&nbsp;000 valkosolua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/nchs/data/series/sr_11/sr11_247.pdf|nimeke="Vital and Health Statistics Series 11, No. 247 (03/2005)"|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Valkosolut muodostavat noin 1&nbsp;% verestä terveessä aikuisessa,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bruce Alberts; Alexander Johnson; Julian Lewis; Martin Raff; Keith Roberts; Peter Walter|Nimeke=Leukocyte also known as macrophagesfunctions and percentage breakdown|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisija=New York: Garland Science|Isbn=ISBN 0-8153-4072-9}}</ref> joka tekee niistä merkittävästi vähälukuisempia verrattuna [[Hematokriitti|punasoluihin joiden osuus verestä on 40–45&nbsp;%.]] Joka tapauksessa valkosolut, vaikkakin kattavat vain 1&nbsp;% verestä, ovat suuressa roolissa terveyden kannalta, sillä immuniteetti riippuu niistä. Valkosolujen määrän kasvaessa epänormaalin suureksi, kutsutaan tilaa [[leukosytoosi]]ksi. Leukosytoosi on normaalia silloin kun se on osa [[immuunivaste]]tta, jota voi tapahtua usein. Epänormaalia valkosolujen määrän kasvu on silloin, kun se on [[kasvain]]mallista tai [[Autoimmuunisairaus|autoimmuunisairaudesta]] johtuvaa. Jos taas valkosolujen määrä tippuu alle suositusarvojen, kutsutaan tilaa [[leukopenia]]ksi, joka heikentää [[Immuunijärjestelmä|immuniteettijärjestelmän]] toimintaa.