Ero sivun ”Pertti Uotila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Viitteet: aukt tunn |
Kuva. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Photograph of Pertti Uotila (Bertil Favén) in cavalry lieutenant outfit.jpg|thumb|
'''Pertti Uotila''' (synt. '''Bertil Oskar Lemmitty Favén''', [[17. maaliskuuta]] [[1880]] [[Helsinki]] – [[18. elokuuta]] [[1943]] [[Lapua]]<ref name=hy>[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=26190 Favén, Bertil Oskar Lemmitty] Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 15.7.2014.</ref>) oli suomalainen toimittaja, runoilija, [[Kansatiede|kansatieteilijä]] ja sotilas. Hän oli [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] [[Valkoiset|valkoisiin]] lukeutunut upseeri, joka osallistui myös [[Heimosodat|heimosotiin]]. Nuoruudessaan Uotila oli kuitenkin hetken aikaa kiinnostunut myös [[sosialismi]]sta ja hänet tunnetaan yhtenä neljästä ''[[Kansainvälinen|Kansainvälisen]]'' suomeksi kääntäneestä opiskelijasta.
Rivi 11:
=== Sotavuodet ===
[[Tiedosto:Antti Favén - Double Portrait of Bertil and Esko Favén.jpg|pienoiskuva|160px|Pihkovan henkirakuunan univormussa veljensä Esko Favénin (1892–1940) kanssa toisen veljensä [[Antti Favén]]in maalaamana vuodelta 1916]]
Vuonna 1914 Uotila jätti Suomen ja aloitti opiskelun maineikkaassa [[Nikolain ratsuväkiopisto]]ssa [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäiseen maailmansotaan]] hän osallistui [[Itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalla]]. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen Uotila palasi Suomeen ja liittyi sisällissodan sytyttyä [[Suojeluskunta|Helsingin suojeluskuntaan]]. Sodan jälkeen hän jatkoi armeijan palveluksessa ratsuväessä ja osallistui myös vuosien 1918–1922 heimosotiin. 1920-luvulla Uotila joutui usean muun niin sanotun "ryssänupseerin" eli Venäjän armeijassa palvelleen suomalaisen upseerin tavoin jättämään armeijan, ja sen jälkeen hän jatkoi jo aikaisemmin aloittamaansa kustannustoimintaa. Hänen kustanusyhtiönsä sijaitsi aluksi [[Lempäälä]]ssä, josta hän siirsi sen myöhemmin Lapualle. Hän julkaisi muun muassa monisatasivuisen kansanrunokokoelman ''Kansan kantele'', jonka materiaalia hän oli kerännyt jo opiskeluaikoinaan. Lisäksi hän oli mukana toimittamassa vuosina 1927–1929<ref>[http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=254 Lapua - kunnallinen ilmoitus- ja uutislehti (1927–1929)] HELEMI – Lapuan historiallinen tietokanta. Viitattu 15.7.2014.</ref> ilmestynyttä ''[[Lapua (lehti)|Lapua]]''-nimistä lehteä sekä julkaisi useita sisällissotaa käsitelleitä kirjoja. Kansatieteilijänä Uotila väitti muun muassa suomalaisen kansanperinteen- ja kulttuurin alkuperän olevan [[Lähi-itä|Lähi-idän]] vanhojen kulttuurikansojen parissa. Nämä ajatukset hän oli ilmeisesti omaksunut Sigurd Wettenhovi-Aspalta.
| |||