Ero sivun ”Marie de Rabutin-Chantal” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
Marie de Rabutin-Chantalin isällä oli [[paroni]]n arvo ja äiti kuului varakkaaseen porvarissukuun.<ref name="Pöllä" />
 
De Rabutin-Chantal meni naimisiin Sévignén markiisi Henrin kanssa [[4. elokuuta]] [[1644]]. Pariskunta sai tyttären Françoisen vuonna 1646 ja pojan Charlesin vuonna 1648. Markiisi kuoli rakastajansa vuoksi käydyssä kaksintaistelussa saamiinsa vammoihin vuonna 1651. Ennen avioliittoaan markiisittaren oli onnistunut säilyttää oma omaisuutensa ilman miehensä hallintaoikeutta. Tämä ja leskenasemaleskeys, takasivat hänelle riippumattoman elämän.<ref name="Conley">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iep.utm.edu/sevigne/ | Nimeke = Marie de Rabutin-Chantal, Marquise de Sévigné (1626—1696) | Tekijä = Conley, John J. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu = 3.3.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> <ref> Helsingin Sanomat 16.8. 2020: Markiisittaren kirjeet paljastavat tarkan ihmisen arvioijan, s.C4-C5 </ref>
 
Kuultuaan miehensä kuolemasta markiisitar lausui kuuluisuutta niittäneet sanansa: ''Vihdoinkin tiedän, missä hän nukkuu yönsä.'' Mies oli tunnettu siitä, että vietti aikaansa rakastajattariensa luona, milloin missäkin. Kirjeitään, joita hän lähetti etupäässää tyttärelleen, käy ilmi hyvä kirjallinen sivistys ja kyky arvioida ihmisluotoa vailla harhakäsityksiä. [[Moliere]]n tuotannosta hän oli hyvin perillä ja viittaa tämän näytelmien hahmoihin useasti. Leikkisä ilmaisu saattaa hänen kirjeissään vaihtua nopeasti purevaan ivaan. On otettava huomioon, että hän ei ollut tarkoittanut niitä julkaistaviksi, päätöksen niiden julkaisemisesta teki hänen lapsenlapsensa. <ref> Helsingin Sanomat 16.8. 2020: Markiisittaren kirjeet paljastavat tarkan ihmisen arvioijan, s.C4-C5 </ref>
 
Madame de Sévigné asui [[Pariisi]]ssa kaupunkipalatsissa nimeltä [[Musée Carnavalet|Hôtel Carnavalet]] vuosina 1677–1696. Hän oli tunnettu seurapiirikaunotar, joka edusti aikansa naisihannetta käytöksensä, elämäntapansa sekä pukeutumisensa puolesta.<ref name="Pöllä" />