Ero sivun ”John Stuart Mill” versioiden välillä

Teoksessaan ''Principles of Political Economy'' (1848) Mill otti [[laissez-faire]] -myönteisen kannan, mutta katsoi toisaalta markkinoiden usein epäonnistuvan täydellisen hyödyn saavuttamisessa. Niinpä teoksessa on lueteltu joukko tilanteita, joissa valtion väliintulo on mahdollinen. ''[[Utilitarismi (kirja)|Utilitarismissa]]'' (1861) Mill uudisti benthamilaisuutta ja erotti toisistaan korkeammat ja alemmat halut ja mielihyvän. Teoksessa on tunnettu lause: ”On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys.” Teoksessaan ''[[Vapaudesta]]'' (1859) Mill esitti vapauden puolustuksen utilitarismin, ei [[Luonnonoikeus|luonnonoikeuden]] perusteella. Teoksen kantava ajatus on [[ennakkosensuuri]]n vastustaminen. Totuus nähdään prosessina, joka toteutuu asettamalla tietoisesti vastakkain erilaisia ja tarvittaessa vastakkaisia väittämiä. Teoksessaan ''[[Naisen asema]]'' (''The Subjection of Women'', 1869)<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/mill/index.htm | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=John Stuart Mill | Julkaisu=Klassikkogalleria. Feministisiä ajattelijoita 1600-1950 -luvuilta | Julkaisija=Helsingin yliopisto. Sukupuolentutkimuksen oppiaine}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edu.fi/perusopetus/historia_yhteiskuntaoppi/sata_vuotta_suomalaista_kansanvaltaa/yleinen_ja_yhtalainen_aanioikeus_suomessa_sata_vuotta/naisten_vaatimukset | Tekijä=Korppi-Tommola, Aura | Nimeke=Naisten vaatimukset | Julkaisija=Edu.fi}}</ref> Mill arvosteli naisten alistettua asemaa Britanniassa ja esitti, että toisen sukupuolen oikeudellinen vallanalaisuus toiseen sukupuoleen nähden on suuri este ihmiskunnan edistymiselle<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/6/0516.html Mill, John StuartNaisasia,] Tietosanakirja osa 6, palsta 984, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913</ref> ja vaati naisille äänioikeutta (kuten jo Benthamkin).