Ero sivun ”Skitsofrenia” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19096577, jonka teki 194.111.119.48 (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 21:
Toisin kuin monia muita ihmisillä esiintyviä psyykkisiä sairauksia, eläimillä ei ole havaittu skitsofreniaa vastaavaa tilaa. Siksi skitsofrenian arvellaan liittyvän ihmiskunnan kielelliseen kehitykseen ja eri aivoalueiden erikoistumiseen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=http://www.apteekki.fi/terveydeksi/mielessa/skitsofrenia-mika-neuvoksi-kun-mieli-sairastuu.html|nimeke=Skitsofrenia - mikä neuvoksi, kun mieli sairastuu?|julkaisu=Terveydeksi!-lehti 2/2012|Ajankohta=24.9.2012|Julkaisija=Suomen Apteekkariliitto|Viitattu=11.10.2016}}</ref>
 
Skitsofrenian sairauskonsepti on peräisin 1850-luvulta, kun alkoi ilmestyä kuvauksia uudesta nuorten sairaudesta, joka ei mahtunut Antiikin ajoista tunnettuihin sairauskonsepteihin: melankoliaan, maniaan tai geneeriseen hulluuteen. Ranskalainen [[Bénédict Morel]] käytti Ranskassa ohimennen ilmausta ''démence précoce'' ('varhaisdementia') teoksessaan ''Études cliniques'' (1852) kuvatessaan osaa nuorista potilaista, ja käytti termiä useammin teoksessaan ''Traité des maladies mentales'' (1860).<ref>https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3181977/</ref> Skotlannissa [[Thomas Clouston]] käytti termiä ''adolescent insanity'' ('nuoruusiän hulluus').<ref>Clouston TS. Clinical Lectures on Mental Diseases. 6th ed London, UK: J&A Churchill; 1904</ref>. Saksassa [[Karl Ludwig Kahlbaum]] eritteli katatonisen syndrooman<ref>Kahlbaum KL. Die Gruppierung der psychischen Krankheiten und die Einteilung der Seelenstörungen. [The Grouping of Psychiatric Diseases and the Classification of Mental Disturbances]. Danzig, Germany: Kafemann; 1863.</ref> ja hänen oppilaansa [[Ewald Hecker]] eritteli hebefrenian.<ref>Hecker E. Die Hebephrenie: ein Beitrag zur klinischen Psychiatrie. [Hebephrenia: a contribution to clinical psychiatry] Archiv für pathologische Anatomie und für klinische Medizin. 1871;52:394–429.</ref>
 
Skitsofrenia eriteltiin omaksi sairaudekseen vuonna 1898, kun saksalainen [[psykiatri]] [[Emil Kraepelin]] luokitteli [[Psykoosi|mielisairaudet]] kahteen ryhmään; varhaisdementiaan (skitsofrenia), ja maanis-depressiiviseen psykoosiin (kaksisuuntainen mielialahäiriö). Varhaisdementialla (''dementia praecox'') Kraepelin viittasi ennenaikaiseen [[dementia]]an, jollaiseksi Kraepelin hahmotti havaitsemansa sairauden. Vaikka sairautta kutsuttiin varhaisdementiaksi, Kraepelin havaitsi myös monien potilaiden parantuvan sairaudestaan. Tätä hän piti merkkinä siitä, että he ovat saaneet väärän diagnoosin. Kraepelinin mukaan dementia praecox ilmeni toisaalta 36 eri psyykkisen oireen ja 19 eri fyysisen oireen yhdistelminä, ja tämän diagnoosin potilailla ei välttämättä ollut yhtään samaa oiretta. Myöskään näiden potilaiden aivojen post mortem&nbsp;-tutkimuksissa ei löydetty mitään poikkeavaa, minkä vuoksi Kraepelin joutui lopulta myöntämään, että kyseisen sairauden syyt ovat jääneet arvoitukseksi. <ref name=":17" />