Versio 8. huhtikuuta 2020 kello 13.14 muokkaa Usm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 989 muokkausta p Linkitystä ← Vanhempi muutos		Versio 13. elokuuta 2020 kello 22.53 muokkaa kumoa Usm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 989 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 43: Urho Kekkosen kansallispuisto oli perustettu 1983 ja opastuskeskukset päätettiin tuolloin rakentaa jokaiselle kansallispuiston kunnalle. Ensimmäisenä valmistui Pohjois-Sodankylään opastuskeskus vuonna 1985. Tuolloisen Koilliskairan opastuskeskuksen nimi on vaihtunut myöhemmin monta kertaa: 1990-luvulla siitä tuli Koilliskairan luontokeskus ja 2015 nimi vaihdettiin Tankavaaran luontokeskukseksi.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://ulkoilunmaailma.fi/ulkoilma/koilliskairan-luontokeskuksesta-tankavaaran-luontokeskus/\|nimeke=Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaaran luontokeskus\|julkaisu=Ulkoilma\|ajankohta=2015-05-25\|viitattu=2019-06-24\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Syksyllä 2018 Urho Kekkosen kansallispuiston rajoihin tehtiin muutoksia, mm. Tankavaaran alue irrotettiin puistosta. Vuonna 2019 Sodankylän kunnan teollisuus- ja liikekiinteistöistä vastaava Tähtikunta Oy osti Tankavaaran luontokeskuksen Metsähallituksen Luontopalveluilta.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.metsa.fi/-/tankavaaran-matkailualueen-palvelut-muuttuvat-luontokeskus-matkailukayttoon\|nimeke=Tankavaaran matkailualueen palvelut muuttuvat - luontokeskus matkailukäyttöön\|tekijä=Metsähallitus Luontopalvelut\|julkaisu=Tiedote Metsähallitus\|ajankohta=2019-03-07\|julkaisija=Metsähallitus\|viitattu=2019-06-24\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10378877 Suositun kansallispuiston rajat muuttuvat – Tankavaaran luontokeskuksen alue ulos Urho Kekkosen kansallispuistosta], Yle 30.8.2020</ref> Kunta vuokrasi luontokeskuskiinteistön Kultakylän matkailuyrittäjälle ja kiinteistön kutsumanimi on vaihtunut Tankavaara Wild - elämys- ja kokouskeskukseksi. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.tankavaara.fi/tankavaara-wild-elamys-ja-kokouskeskus/\|nimeke=Tankavaaran Kultakylä\|julkaisu=Tankavaaran Kultakylä\|viitattu=2019-06-24\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kokouskeskus on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin ja näyttely on avoinna tilauksesta. == Historiaa == Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun [[Purnumukka\|Purnumukan]] kylässä asuva [[Aslak Peltovuoma]] sai unessa tiedon alueen kultavarannoista.<ref>[http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/tankavaaran-kultahistoria/kultamuseo-tayttaa-40-vuotta/ Kultamuseo täyttää 40 vuotta], Kultahippu.fi / Kultamuseon tiedote, viitattu 18.7.2013</ref> Alueen kullankaivajien keskuudessa heräsi mielenkiinto esitellä kullankaivuta ja kullan historiaa myös muillekin. Niinpä Tankavaaran alueelle perustettiin sitä varten oma kultakylänä tunnettu alue. Vuonna 2020 Tankavaaran kultakylän perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, jota juhlistettiin elokuussa 2020.<ref>[https://www.sompio.fi/uutiset/tankavaaran-kultakyla-taytti-50-vuotta-6.161.1859604.fc8a22e019 Tankavaaran kultakylä täytti 50 vuotta], Sompio 4.8.2020 (maksumuuri)</ref> ===Tankavaara Lapin sodassa=== Toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan osastoja oli sijoitettu Pohjois-Suomeen. Syyskuun 1944 alussa sovitun [[jatkosota\|jatkosodan]] aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksalaisten vetäytyessä [[Lapin sota\|Lapin sodassa]] kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä [[Tankavaaran taistelu\|taisteluja]]. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti [[31. lokakuuta]] [[1944]] kohti [[Saariselkä]]ä. Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit/tankavaarasta\|nimeke=Urho Kekkosen kansallispuiston reitit - Luontoon.fi\|julkaisu=www.luontoon.fi\|viitattu=2019-06-24\|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-6832592 Tankavaaraan sotahistoriapolku], Yle 16.9.2013, viitattu 13.8.2020</ref><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8902906 Tankavaaraan rakennetaan kopio sodanaikaisesta saksalaisesta korsusta], Yle 24.5.2016</ref>▼ == Löydökset == Tankavaaran alue on tunnettu niin kulta- kuin mineraalilöydöistään. Kesällä 2018 löydettiin Tankavaaran kulta-alueelta alueelta Lapin ensimmäinen timantti<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10637050 Tankavaaran kulta-alueelta on löytynyt Lapin ensimmäinen timantti], Yle 8.2.2019</ref>. Suurimmat kultahiput ovat olleet yli 60 gramman painoisia. Heinäkuussa 2020 löytyi n. 62 gramman painoinen kultahippu, jota pidetään yhtenä isoimmista lapiokaivuulla löydetty hippuna parin vuosikymmenen sisällä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11476540 Tankavaaran kulta-alueelta löytyi jättimäinen kultahippu – ammattikaivaja arvioi löydön arvoksi jopa 30 000 euroa], Yle 2.8.2020</ref><ref>[https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tankavaarasta-loytyi-uskomaton-kultahippu-lapiolla-kaivetun-hipun-arvo-jopa-30-000-euroa/7886540#gs.ctbdzj Tankavaarasta löytyi uskomaton kultahippu: Lapiolla kaivetun hipun arvo jopa 30 000 euroa], MTV 5.8.2020</ref> ▲Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit/tankavaarasta\|nimeke=Urho Kekkosen kansallispuiston reitit - Luontoon.fi\|julkaisu=www.luontoon.fi\|viitattu=2019-06-24\|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> == Tankavaara mediassa ==

Ero sivun ”Tankavaara” versioiden välillä