Versio 9. heinäkuuta 2020 kello 16.13 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 297 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 12. elokuuta 2020 kello 07.54 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p kirjoitusvirhe Uudempi muutos →
Rivi 37: Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. ''Näppäilkää hyviä kuvia'' on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta. Pälsi tallensi elinkeinohistoriaa ja kansan elämää myös elokuvakameralla. Hän oli yksi 1930-luvulla toimineen [[Kansatieteellinen Filmi\|Kansatieteellinen Filmi Oy:n]] osakkaista ja dokumenttielokuvien tekijöistä. Ohjaamansa filmit Pälsi myös kuvasi itse käyttäen kevyttä 16 mm:n laitteistoa. Elokuvissaankin hän pyrki tilannekuvaukseen taiteellisten vaikutelmien sijaan. Pälsin filmejä on julkaistu ''Isien työt'' -kokoelmassa.<ref>[http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/isientyot.htm Isien työt.] Lyhytelokuvan esittely. Kansatieteelliset filmit. </ref> ===Kirjoittajana=== Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo ja juttujen alaotsikkona on ''lapsekkaita jutelmia''. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin osuviin pakinoihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi usein lapsuudenmaisemiaan. <ref name=kotim>{{Kirjaviite \| Tekijä = Sisättö, Vesa & Halme, Jukka\| Nimeke = Kotimaisia pakinoitsijoita\| Vuosi = 2013\| Sivu = 119–120\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = BTJ Finland \| Isbn = 978-952-692-979-1 \|Viitattu = 19.9.2019 }}</ref> Romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset muun muassa Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani ''Kova mies ja Nimetön'' on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilija [[Erkki Tanttu\|Erkki Tantun]] piirroskuvitus. Pälsillä oli harvinainen rooli [[F. E. Sillanpää]]n toverina ja tukijana tämän vaikeina sota-ajan vuosina. Pälsi hakeutui ikämiehenä vapaaehtoiseksi jatkosodan rintamallekin, minkä tuloksena syntyi muun muassa teos sodanaikaisen Aunuksen elämästä. Rivi 50: ==Kunnianosoitukset== Pälsin syntymän satavuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982 näyttävästi useilla paikkakunnilla. Juhlavuoden järjestelyihin osallistuivat muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö, [[Otava (kirjankustantamo)\|kustannusosakeyhtiö Otava]], [[Kansallismuseo]] ja [[Helsingin kaupunginmuseo]]. Juhlavuonna järjestettiin Sakari Pälsin elämäntyötä esittelevä näyttely ja esitettiin hänen ~~tuontantoonsa~~tuotantoonsa perustuva näytelmä. Sakari Pälsin 110-vuotissyntymäpäivänä paljastettiin Lopen kunnankirjaston edessä muistokivi, jonka kustansi Lopen kunta. Sakari Pälsin 130-syntymäpäivänä perustettiin nimikkoseura, jonka tarkoituksena on hänen elämäntyönsä tunnetuksi tekeminen. == Teokset == Rivi 81: * Työtä ja juhlaa hämäläiskylässä: Kotiseutukuvaus, 1940 * Voittajien jäljissä: Sodanaikaisen Aunuksen oloja ja elämää, 1942 * ~~Suomenlähden~~Suomenlahden hylkeenpyynnistä, 1943 * Eräelämän perinteitä, 1944 * Yksinäinen mies puhuu ystävilleen, 1945 Rivi 99: * Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo: Uusia lapsekkaita jutelmia, 1952 * Kiltti poika se Fallesmannin Arvo: Lapsekkaita jutelmia, 1953 * ”Jetsulleen” sanoi Fallesmannin Arvo: Valikoima poikajuttuja, 1956 * Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo, 1957 * Mina olin veel väikene, 1961

Ero sivun ”Sakari Pälsi” versioiden välillä