Ero sivun ”Ristinpäivä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Ristinpäivä''' on yhteis­nimitys kahdelle vanhalle [[Kristinusko|kristilliselle]] juhla­päivälle, joita vietetään tai on vietetty [[pyhäinjäännös|pyhäinj­äännöksenä]] säilytetyn, alku­peräiseksi väitetyn [[Kristus|Kristuksen]] [[risti (pyhäinjäännös)|ristin]] myöhempien vaiheiden muistoksi. ''Ristin löytämisen juhlaa'' ({{k-la|inventio crucis}})<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Vilkuna, Kustaa | Nimeke = Suuri nimipäiväkalenteri | Vuosi = 1969 | Luku = | Sivu = 127 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.6.2010 | Kieli = }}</ref>
vietettiin [[katolinen kirkko|katolisessa kirkossa]] ennen vuotta [[1969]]<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Farmer, David Hugh | Nimeke = The Oxford Dictionary of Saints | Vuosi = 1980 | Luku = | Sivu = 33-34 | Selite = | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Oxford University Press | Tunniste = ISBN 0-19-869120-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.6.2010 | Kieli = }}</ref> [[3. toukokuuta]].<ref name=Lempiainen>{{kirjaviite| Tekijä = Lempiäinen, Pentti | Nimeke = Pyhät ajat | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 33-34 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjapaja | Tunniste = ISBN 951-625-682-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.6.2010 | Kieli = }}</ref> ''Ristin ylentämisen juhlaa'' ({{k-la|exaltio crucis}}<ref>Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri, s. 247</ref>, ortodokseilla ''Kunniallisen ja eläväksi­tekevän ristin ylentäminen'') <ref>http://ortodoksi.net/index.php/Suuret_juhlat</ref> vietetään vielä nykyäänkin sekä katolisessa että [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[14. syyskuuta]].<ref name=Lempiainen />
 
== Tausta ==
 
[[Legenda]]n mukaan [[Pyhä Helena]], keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinuksen]] äiti, löysi [[Jerusalem]]ista ristin muotoisen puun, jonka hän uskoi olevan alku­peräinen Kristuksen risti. Tämän jälkeen paikalle rakennettiin [[Pyhän haudan kirkko]], joka vihittiin käyttöön vasta useita vuosia Pyhän Helenan kuoleman jälkeen, [[13. syyskuuta]] [[335]], minkä jälkeen seuraava päivä julistettiin juhlapäiväksi.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.ortodoksi.net/index.php/Kunniallisen_ja_el%C3%A4v%C3%A4ksitekev%C3%A4n_Ristin_ylent%C3%A4minen | Nimeke = Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentäminen (Ortodoksi.net) | Julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko | Viitattu = 17.1.2013}}</ref>
 
Helenan löytämää ristiä säilytettiin Pyhän haudan kirkossa vuoteen [[614]] saakka, jolloin [[Bysantin–sassanidien sota (603–628)|Bysantin–sassanidien sodassa]] [[persia]]laiset ryöstivät sen. [[Bysantti|Bysantin]] keisari [[Herakleios]] onnistui kuitenkin vuonna [[628]] hankkimaan sen takaisin, minkä jälkeen hän juhlallisesti pystytti sen jälleen paikoilleen Jerusalemissa.<ref name=Lempiainen /><!--tosin vain muutamaa vuotta ennen kuin muslimit valloittivat Jerusalemin. Onko sen myöhemmistä vaiheista tietoa tai edes legendoja? -->
 
== Suomalainen kansanperinne ==
Rivi 12:
Suomessa kumpaakaan ristin­päivää ei ole ainakaan [[uskonpuhdistus|uskon­puhdistuksen]] jälkeen vietetty [[pyhäpäivä]]nä. Kuitenkin molemmat olivat [[almanakka|almanakassa]] pitkään merkityt ''ristin­päivän'' (tai ''ristin­päiwän'') nimellä, 14. syys­kuuta vuoteen [[1864]]<ref>[http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/186409.gif Skannattu kopio vuoden 1864 almanakan syyskuun sivusta], vrt. http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/186509.gif</ref><ref>Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri, s. 247</ref> ja 3. touko­kuuta vuoteen [[1928]] saakka.<ref>[http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/192805.gif Skannattu kopio vuoden 1928 almanakan toukokuun sivusta], vrt. http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/192905.gif</ref> Nämä päivät eivät tuolloin olleet kenenkään [[nimipäivä|nimi­päiviä]]. Molemmat tunnetaan suomalaisessa perinteessä myös kansan­omaisina merkki­päivinä, joista on käytetty myös nimityksiä ''kevät­risti'' (3. toukokuuta) ja ''syys­risti'' (14. syyskuuta).<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Vilkuna, Kustaa | Nimeke = Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen| Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = 119 ja 121 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.6.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Suomalaisessa kansan­perinteessä varsinkin kevät­risti on ollut huomattava merkki­päivä, joka etenkin [[Savo]]ssa ja [[Karjala]]ssa on tunnettu erityisesti karjan laitumelle­laskemis­päivänä<ref name=Vilkuna2>Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, s. 119</ref> sekä [[kalastaja|kalastajien]] merkkipäivänä.<ref>Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, s. 121</ref>. Koska [[lehmä]]t entis­aikaan eivät yleensä tuottaneet [[maito]]a talvella, on tunnettu myös sanonta, jonka mukaan maitoa oli saatavissa vain kevät- ja syys­ristin välisenä aikana.<ref name=Vilkuna2 />
 
== Lähteet ==