Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kolonialistinen ajattelutapa: kuvan alle vuosiluku
→‎Vallankäyttö: korj. asukasluku, nyt suhdelukukin on oikea
Rivi 44:
Siirtomaan hallinto kontrolloi siirtomaan lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, lainvalvontaa ja lukemattomia muita alueita. Se päätti infrastruktuurin kuten rautateiden, kanavien, katujen ja lennätinlinjojen rakentamisesta liike-elämän tarpeisiin. Emämaat yleensä odottivat siirtomaiden rahoittavan oman toimintansa.<ref>Osterhammel 2005, s. 60.</ref>
 
Emämaasta tulleiden siirtomaavirkamiesten lukumäärän suhde siirtomaan väestöön vaihteli huomattavasti siirtomaasta toiseen. Brittejä oli koko Intiassa vain 12&nbsp;000 kun siirtomaan väkiluku oli 340 miljoonaa, mikä tarkoittaa suhdetta 1:28&nbsp;000. Brittiläisessä Nigeriassa suhde oli peräti 1:54&nbsp;000. Toisessa ääripäässä oli japanilaisten määrä 1930-luvun Koreassa, jossa 52&nbsp;000 japanilaista virkamiestä valvoi kahta20 miljoonaa korealaista suhteessa 1:420. Useimmissa siirtomaissa siirtomaavallan virkamiesten ja paikallisen väestön suhde oli lähempänä Brittiläisen Intian kuin Korean suhdetta. Siirtomaavaltojen olikin valloituksen jälkeen välttämätöntä tukeutua yhteistyöhön paikallisten asukkaiden kanssa.<ref>Osterhammel 2005, s. 63–64.</ref> Etenkin brittien hallinta siirtomaissaan oli usein epäsuoraa hallintaa, jossa valta oli annettu enemmän tai vähemmän paikallisten päälliköiden käsiin.<ref>Osterhammel 2005, s. 51–52.</ref>
 
Siirtomaavalta säilytti siirtomaassa vallan viidellä tavalla. Ensinnäkin se käytti sotilaallista voimaa tai sillä uhkaamista. Se otti käyttöön paikalliset roolit ja symbolit siirtomaavaltion korkeimmille edustajille. Se käytti keskitettyjä instituutioita informaation keräämiseksi, käsittelemiseksi ja levittämiseksi. Se hyödynsi ”[[hajota ja hallitse]]” -periaatetta käyttämällä hyväkseen siirtomaan sisäisiä etnisiä vihamielisyyksiä. Se myös hyödynsi siirtomaan yhteiskunnan vaikutusvaltaisen segmentin halua ylläpitää kolonialistista järjestelmää, mikä oli myös yhteistyön edellytys.<ref>Osterhammel 2005, s. 64.</ref>