Ero sivun ”Marja” versioiden välillä

1 259 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 186.143.163.39) ja palautettiin versio 18547490, jonka on tehnyt Crt)
'''Marja''' on [[gastronomia]]ssa ja yleiskielessä pienehkö, pyöreähkö ja mehevä [[Hedelmä (ruoka)|hedelmä]]. Marjoihin kuuluu [[Marja (kasvitiede)|kasvitieteellisiä marjoja]], [[Luumarja|luumarjoja]] ja [[Kerrannaisluumarja|kerrannaisluumarjoja]]. Jotkin marjat ovat [[Pohjushedelmä|pohjushedelmiä]].<ref name=klemettila-10 /> Myös [[Katajat|katajien]] meheviä [[käpy]]jä kutsutaan usein marjoiksi, vaikka ne eivät käpyinä ole hedelmiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mitchell, Alan & Wilkinson, John | Nimeke = Euroopan puuopas | Suomentaja = Kurtto, Arto | Vuosi = 2009 | Sivu = 42 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = ISBN 951-1-14705-6 }}</ref> Monet marjat ovat syötäviä, ja marjoja onkin aina kerätty ja nautittu [[Ravinto|ravintona]] eri tavoin. Jotkin marjat ovat [[Myrkyllisyys|myrkyllisiä]].
 
==Rakenne Kulutus ==
 
Marjassa on usein vahapeitteinen kuori, joka suojaa [[Siemen|siemeniä]] ympäröivää mehevää keskikerrosta, [[malto]]a. Useimpien marjojen sisällä on useita siemeniä, joidenkin sisällä vain yksi. [[Mansikat|Mansikan]] siemenet ovat mansikan pinnalla näkyvien pähkylöiden sisällä.<ref name=klemettila-10>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 10–11.</ref>
== onkin aina Marjojen kulutusmäärät alkoivat kasvaa Suomessa vasta 1970-luvulla. ==
 
== Kulutus ==
Suomalaiset syövät nykyisin noin 13–14 kiloa marjoja vuodessa. Marjojen kulutus alkoi kasvaa vasta 1970-luvulla, kun pakastimet yleistyivät ja tieto marjojen terveysvaikutuksista levisi.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/568834|nimeke=Ruokailutottumukset ovat muuttuneet roimasti 50 vuodessa - lihan kulutus noussut huimasti, mutta miksi?|tekijä=Hannu Lehto|julkaisu=KPK|ajankohta=2019-04-04|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ennen pakastimen keksimistä marjoja syötiin Suomessa lähinnä syksyisin puolukkasurvoksen muodossa<ref name=":1" />, sillä puolukan säilömiseen ei tarvise hankkia säilyvyyttä parantavia aineita. 1940-luvun jälkeen alkanut sokerin laajamittainen käyttö<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/valkea-viettelys|nimeke=Valkea viettelys|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2014-12-19|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> mahdollisti sen, että muitakin marjoja kuin puolukkaa saatettin nauttia myös satokauden ulkopuolella, koska marjoja kyettiin säilömään hilloiksi ja mehuiksi<ref name=":1" />.
 
== Rakenne ==
Marjassa on usein vahapeitteinen kuori, joka suojaa [[Siemen|siemeniä]] ympäröivää mehevää keskikerrosta, [[malto]]a. Useimpien marjojen sisällä on useita siemeniä, joidenkin sisällä vain yksi. [[Mansikat|Mansikan]] siemenet ovat mansikan pinnalla näkyvien pähkylöiden sisällä.<ref name="klemettila-10">Klemettilä & Jaakola 2011, s. 10–11.</ref>
 
==Luonnonmarjat ja puutarhamarjat==
Rekisteröitymätön käyttäjä