Versio 3. elokuuta 2020 kello 16.19 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 247 muokkausta lis. tähtikartta ← Vanhempi muutos		Versio 3. elokuuta 2020 kello 16.30 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 247 muokkausta →‎Pohjoisnavan valloitus: tiivistetään, jätetään pohjoisnapaan liittyvät tiedot, Pohjoisen napaseudun tutkimuksesta kerrotaan muissa artikkeleissa Uudempi muutos →
Rivi 13: == Pohjoisnavan valloitus == {{Katso myös\|[[Tutkimusmatkat pohjoisnavalle]]}} Maapallon viimeisimpiä valloitettuja seutuja ovat olleet napaseudut. Hankalien luonnonolosuhteiden takia pohjoisnapa valloitettiin vasta 1900-luvulla, vaikka alueelle oli pyritty neljänsadan vuoden ajan.<ref name="Pikkujättiläinen 454">Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 454.</ref> [[Luoteisväylä]]ä tutki ensimmäisenä englantilainen [[Martin Frobisher]]. Hän matkusti vuonna 1576 [[Labrador]]in rannikkoa pitkin, päätyen [[Baffininsaari\|Baffininsaarelle]]. [[eskimot\|Eskimoiden]] mongoliset kasvonpiirteet osoittivat hänen mielestään, että hän oli käynyt Aasiassa saakka.<ref name="Pikkujättiläinen 455">Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 455</ref> [[John Davis (löytöretkeilijä)\|John Davis]] pääsi vuonna 1585 siihen mennessä lähimmäksi pohjoisnapaa ~~vuonna 1585~~: hän oli 1 200 kilometrin etäisyydellä pohjoisnavasta ja antoi nimensä [[Davisinsalmi\|Davisinsalmelle]]. [[Henry Hudson]] yritti niin ikään päästä vesiteitse pohjoisnavalle vuonna 1610. Samaa yritti myös vuonna 1773 [[Constantine Phipps]]in johtama retkikunta. Mukana oli tuolloin muun muassa 14-vuotias [[Horatio Nelson]]. Vaikka retkikunta pääsikin edeltäjiään lähemmäs, joutui myös Phipps luopumaan valloitusyrityksestä.<ref name="Pikkujättiläinen 455">Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 455.</ref>▼ Pohjoisnapa kiinnosti lähinnä kaupallisista syistä. Kun kilpailu idän rikkauksista oli 1500-luvulla kiivaimmillaan, alettiin etsiä kolmatta merireittiä Afrikan ja Etelä-Amerikan kiertoreittien lisäksi. Englanti oli erityisen kiinnostunut luoteis- tai koillisväylän löytämisestä. Englannin kuningas [[Edvard VI]] houkutteli venetsialaisen [[Sebastian Cabot]]in lähtemään etsimään reittiä koillisesta itään. Cabotille varustettiin kolme alusta, jotka saatettiin matkaan vuonna 1533. Laivoista kaksi haaksirikkoutui, ja vain Richard Cancellorin luotsaama alus pelastui venäläisten kalastajien ansiosta ja pääsi turvallisesti [[Arkangeli]]n satamaan.<ref name="Pikkujättiläinen 454"/> [[Koillisväylä]]n löysi suomalaissyntyinen [[Adolf Erik Nordenskiöld]], joka purjehti ''[[Vega (parkki)\|Vega]]''-aluksella pohjoisilla merillä vuonna 1878.<ref name="Pikkujättiläinen 454"/> Siihen asti parhaan yrityksen teki William Edward Parry vuonna 1819. Jää pakotti lopulta myös Parryn retkikunnan palaamaan takaisin, mutta se oli silti päässyt lähimmäksi magneettista pohjoisnapaa. Parry yritti uudestaan vielä kolmesti vuosina 1821, 1824 ja 1827. Vuoden 1827 yrityksellä hän pyrki navalle eräänlaisella amfibioaluksella eli veneellä, jonka pystyi muuttamaan reeksi. Pääalus ''Hekla'' ankkuroitiin Huippuvuorille ja matkaa jatkettiin rekiveneellä. Retkikunta ei pystynyt valloittamaan vieläkään ~~Arktista~~pohjoisnapaa, mutta pääsi jo 700 kilometrin etäisyydelle~~. [[Luoteisväylä]] kuljettiin päästä päähän vasta vuonna 1906, jolloin [[norja]]lainen seikkailija ja napatutkija [[Roald Amundsen]] löysi kuljettavan reitin~~.<ref name="Pikkujättiläinen 455"/>▼ ▲[[Luoteisväylä]]ä tutki ensimmäisenä englantilainen [[Martin Frobisher]]. Hän matkusti vuonna 1576 [[Labrador]]in rannikkoa pitkin, päätyen [[Baffininsaari\|Baffininsaarelle]]. [[eskimot\|Eskimoiden]] mongoliset kasvonpiirteet osoittivat hänen mielestään, että hän oli käynyt Aasiassa saakka.<ref name="Pikkujättiläinen 455">Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 455</ref> [[John Davis (löytöretkeilijä)\|John Davis]] pääsi lähimmäksi pohjoisnapaa vuonna 1585: hän oli 1 200 kilometrin etäisyydellä pohjoisnavasta ja antoi nimensä [[Davisinsalmi\|Davisinsalmelle]]. Henry Hudson yritti niin ikään päästä vesiteitse pohjoisnavalle vuonna 1610. Samaa yritti myös vuonna 1773 [[Constantine Phipps]]in johtama retkikunta. Mukana oli tuolloin muun muassa 14-vuotias [[Horatio Nelson]]. Vaikka retkikunta pääsikin edeltäjiään lähemmäs, joutui myös Phipps luopumaan valloitusyrityksestä.<ref name="Pikkujättiläinen 455"/> ~~Luoteis- ja koillisväylän huomattiin olevan kelvottomia kauppareittejä, joten niiden tutkimisesta luovuttiin. Reiteistä kuitenkin kiinnostuttiin tieteellisessä mielessä.~~ [[Fridtjof Nansen]]in retkikunta pääsi vuonna 1895 vain 350 kilometrin päähän pohjoisnavasta. Ankara sää ja kylmyys pakottivat hänet kuitenkin palaamaan takaisin. Pohjoisnapa valloitettiin vihdoin vuonna 1909, kun yhdysvaltalainen [[Robert Peary]] lähti 133 koiran ja 19 reen turvin [[Ellesmerensaari\|Ellesmerensaaren]] pohjoiskärjestä. Hän oli aiemmin yrittänyt samaa kahdesti, mutta tällä kertaa sääolot olivat suotuisat. Peary ja hänen matkakumppaninsa saapuivat [[6. huhtikuuta]] vuonna [[1909]] ensimmäisinä ihmisinä pohjoisnavalle.<ref>Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 456.</ref>▼ ▲Siihen asti parhaan yrityksen teki William Edward Parry vuonna 1819. Jää pakotti lopulta myös Parryn retkikunnan palaamaan takaisin, mutta se oli silti päässyt lähimmäksi magneettista pohjoisnapaa. Parry yritti uudestaan vielä kolmesti vuosina 1821, 1824 ja 1827. Vuoden 1827 yrityksellä hän pyrki navalle eräänlaisella amfibioaluksella eli veneellä, jonka pystyi muuttamaan reeksi. Pääalus ''Hekla'' ankkuroitiin Huippuvuorille ja matkaa jatkettiin rekiveneellä. Retkikunta ei pystynyt valloittamaan vieläkään Arktista, mutta pääsi jo 700 kilometrin etäisyydelle. [[Luoteisväylä]] kuljettiin päästä päähän vasta vuonna 1906, jolloin [[norja]]lainen seikkailija ja napatutkija [[Roald Amundsen]] löysi kuljettavan reitin.<ref name="Pikkujättiläinen 455"/> ▲Luoteis- ja koillisväylän huomattiin olevan kelvottomia kauppareittejä, joten niiden tutkimisesta luovuttiin. Reiteistä kuitenkin kiinnostuttiin tieteellisessä mielessä. [[Fridtjof Nansen]]in retkikunta pääsi vuonna 1895 vain 350 kilometrin päähän pohjoisnavasta. Ankara sää ja kylmyys pakottivat hänet kuitenkin palaamaan takaisin. Pohjoisnapa valloitettiin vihdoin vuonna 1909, kun yhdysvaltalainen [[Robert Peary]] lähti 133 koiran ja 19 reen turvin [[Ellesmerensaari\|Ellesmerensaaren]] pohjoiskärjestä. Hän oli aiemmin yrittänyt samaa kahdesti, mutta tällä kertaa sääolot olivat suotuisat. Peary ja hänen matkakumppaninsa saapuivat [[6. huhtikuuta]] vuonna [[1909]] ensimmäisinä ihmisinä pohjoisnavalle.<ref>Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 456</ref> == Ympäröivä merialue ==

Ero sivun ”Pohjoisnapa” versioiden välillä