Ero sivun ”Elimäen kirkko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Järjestelyä ja muotoilua |
||
Rivi 18:
}}
'''Elimäen kirkko''' on puukirkko [[Kouvola]]ssa entisen [[Elimäki|Elimäen]] kunnan [[Elimäen kirkonkylä|kirkonkylässä]].
==Historia==
Elimäen alue kuului [[Pyhtään evankelis-luterilainen seurakunta|Pyhtään seurakunta]]an. [[Patronaattioikeus]] muodostui Wrede-suvulle 1608, kun he saivat kartanon omistukseensa.<ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref> Kirkko on rakennettu vuonna 1638 alun perin suorakaiteen muotoiseksi, mutta laajennettu [[ristikirkko|ristikirkoksi]] 1678. Elimäen kirkko on Suomen vanhin [[puukirkko]], mikäli perimätietona kulkenut rakennusvuosi on oikea.<ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref> ▼
==Sisustus==
▲Elimäen alue kuului [[Pyhtään evankelis-luterilainen seurakunta|Pyhtään seurakunta]]an. [[Patronaattioikeus]] muodostui Wrede-suvulle 1608, kun he saivat kartanon omistukseensa. <ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
Kirkon [[sakaristo]] sijaitsee pohjois- ja itäristin kulmauksessa. Katon päätylappeet ovat sivulappeita jyrkemmät. Vaakasuuntainen ulkovuoraus on peräisin 1870-luvulla tehdystä korjauksesta.
Rivi 32:
Kirkon kellotapuli sijaitsee kirkkoa vastapäätä Vanhamaantien toisella puolella. Kellotapuli on rakennettu vuosina 1795–1797 ja korjattu 1842. Barokkityylisen tapulin on suunnitellut Aatami Juhonpoika Marttila. Kirkon kiviaita on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Toisen maailmansodan sankarihauta-alueen ja muistomerkin ''Jäähyväiset aseveljelle'' on suunnitellut [[Aimo Tukiainen]].
[[Kastemalja]]n jalustoineen on lahjoittanut Olli Uotila 1967.
== Lähteet ==
|