Ero sivun ”Greta Lisa Jäderholm-Snellman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kniik
Rivi 11:
Jäderholm-Snellman toimi vapaana toimittajana ja kirjoitti useisiin suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä avusti ''The Studio Yearbook of Decorative Artin'' toimittamisessa. Hänellä oli yksityisnäyttelyt Galerie Hörhammerissa vuosina 1921, 1922 ja 1925, Pariisin L’atelier 75:ssä 1933, Heal & Son -tavaratalon näyttelytilassa 1937 ja Studio Schraderissa Kööpenhaminassa 1949.<ref name="gretukka">{{Kirjaviite | Nimeke = Greta-Lisa Jäderholm-Snellman 1894–1973 | Selite=Taideteollisuusmuseon näyttely Greta-Lisa Jäderholm-Snellman 1894–1973: Keramiikkaa ja lasia | Vuosi=1981 | Julkaisija = Taideteollisuusmuseo | Viitattu = 8.3.2016 }}</ref>
 
Jäderholm-Snellman tunnetaan Arabian taiteilijana, mutta hän loi uraa vapaana taiteilijana 1920-luvulta lähtien. Keskieurooppalaiset vaikutteet näkyvät Jäderholm-Snellmanin keraamisessa tuotannossa. Ominaisia tuotannolle ovat maalauskoristelut hänen itsensä muotoilemissa astiakokonaisuuksissa ja uniikeissa koriste-esineissä. Hän modernisoi jo olemassa olevia astiastomalleja ja loi uusia. Hänen tuotantoaan on kuvailtu [[art deco]]n ja ranskalaisen muotoilun liitoksi, jossa korostui jo Atelier Lachenalissa omaksuttu erilaisten lasitteiden ja maalaustapojen kokeilu. Jäderholm-Snellmanin kehittämä teknikkatekniikka oli pienille esineille soveltuva metallisyövytyskoristelu. Muita toistuvia teemoja ovat craquelèe-lasite, norsunluun ja korallin sävyt, musta, punainen ja turkoosi. Koristeaiheita ovat tyylitellyt kasvit ja linnut ja orientalistiset kuviot.
 
Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli naimisissa taiteilija [[Eero Snellman]]in kanssa. Avioliitosta syntyi tytär, taidemaalari Maria Christina Snellman (s. 1928).<ref>{{UVF|SnellmanEero Snellman, Eero}}</ref>