Ero sivun ”David Ricardo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis lähde ja viitteitä, kh |
laajenn teoksista ja teorioista |
||
Rivi 7:
[[File:Ricardo - Opere, 1852 - 5181784.tif|thumb|''Works'', 1852]]
Ricardo syntyi [[Lontoo]]ssa. Hän oli kolmas lapsi seitsemäntoista lapsen juutalaisperheessä, joka siirtyi Hollannista Englantiin juuri ennen Ricardon syntymää. Perheen juuret ovat [[Portugali]]ssa. Kun Ricardo oli 14-vuotias, hän toimi isänsä kanssa Lontoon pörssimarkkinoilla. Ricardo hylkäsi perheensä ortodoksijuutalaisuuden ja meni naimisiin Anne Wilkinson -nimisen [[kveekari]]n kanssa 21-vuotiaana. Isä ei hyväksynyt sitä eikä puhunut pojalleen enää koskaan. Ricardo kiinnostui taloustieteestä luettuaan [[Adam Smith]]in pääteoksen, ''Kansojen varallisuus'', vuonna 1799. Osakemarkkinat tekivät Ricardosta rikkaan, ja hän vetäytyi työelämästä 42-vuotiaana ja osti Gatcombe Park -nimisen tilan [[Gloucestershire]]stä
Vuonna 1819 Ricardo osti itselleen paikan Britannian parlamentista irlantilaisen Portarlingtonin kauppakaupungin edustajana. Hän säilytti edustajan paikkansa kuolemaansa (1823) asti ja kannatti vapaakauppaa ja viljatullien ''(corn law)'' mitätöimistä. Hän oli puolueista riippumaton, mutta hänellä oli vaikutusvaltaa ennen kaikkea [[Whigit|whig]]-puolueen ja radikaalien keskuudessa. <ref name=ens />
Ricardon ystäväpiiriin kuului [[James Mill]] ([[John Stuart Mill]]in isä), joka kannusti häntä osallistumaan politiikkaan ja kirjoittamaan taloustieteestä. Muita ystäviä olivat [[Jeremy Bentham]] ja [[Thomas Malthus]]. Jälkimmäisen kanssa Ricardo kävi kirjeitse väittelyä maanomistajien asemasta ja muista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Bentham oli [[utilitarismi]]na tunnetun moraalifilosofisen opin keksijä, ja Ricardo oli itsekin siirtynyt utilitarismin kannattajaksi jo noin 20-vuotiaana. Ricardo kuoli tilallaan 51-vuotiaana.▼
▲Ricardon ystäväpiiriin kuului [[James Mill]] ([[John Stuart Mill]]in isä), joka kannusti häntä osallistumaan politiikkaan ja kirjoittamaan taloustieteestä. Muita ystäviä olivat [[Jeremy Bentham]] ja [[Thomas Malthus]]. Jälkimmäisen kanssa Ricardo kävi kirjeitse väittelyä maanomistajien asemasta ja muista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Bentham oli [[utilitarismi]]na tunnetun moraalifilosofisen opin
Ricardo kuoli tilallaan 51-vuotiaana.
==Teokset==
Ricardon pääteos on ''On the Principles of Political Economy and Taxation''. Sen tarkoituksena oli tutkia kansantulon jakautumista eri yhteiskuntaluokkien kesken. Teorian lähtökohtana ioli, että maan tuotto jakautuu korkoina, voittoina ja työpalkkoina kolmelle yhteiskuntaluokalle: maanomistajjille, kapitalisteille ja palkkatyöntekijöille. Kirja oli myyntimenestys. Ensipainoksen 750 kirjaa myytiin nopeasti, vaikkakin sen teksti on erittäin vaikeatajuista. Toinen ja kolmas painos otettiin vuosina 1819 ja 1821, ja Ricardo teki kolmanteen painokseen huomattavia luettavuuden parannuksia. Hän esittää oppinsa perusteet (arvoteoria ja maankorko) teoksen alkupuolella. Kirjan keskiosa käsittelee lähinnä verotusta ja loppuosa erilaisia selvennyksiä.<ref name=ens />
== Taloustieteelliset opit ==
Rivi 15 ⟶ 22:
=== Pienenevän tuottavuuden laki ===
{{pääartikkeli|[[Vähenevän tuoton laki]]}}
Ricardo laati pessimistisen skenaarion, jossa kansantalouden kokonaisvoitot henkeä kohden pienenevät
=== Palkkojen rautainen laki ===
Tunnetulla ”[[rautainen palkkalaki|palkkojen rautaisella laillaan]]” Ricardo tarkoitti sitä, että työläisten palkkojen noustessa myös heidän lapsiensa lukumäärä nousee. Tämän seurauksena työnantajat
=== Maanomistajien asema ===
Britannian viljatullien ''(corn law)'' tarkoitus oli suojella maanomistajia ulkomaiselta kilpailulta ja nostaa heidän tuotteidensa hintoja. Lait oli säädetty Napoleonin sotien aikana,
=== Arvoteoria ===
Adam Smithin tavoin Ricardo ajatteli, että tuotteissa on arvoa, joka on peräisin työstä. Ricardo pyrki välttämään Smithin kohtaamia teoreettisia ongelmia väittämällä, että tuotteen arvoon
=== Suhteellisen edun teoria ===
{{Pääartikkeli|[[Suhteellinen etu]]}}
Ricardon kuuluisin kehitelmä on hänen vapaakauppateoriansa. Teorian keskeinen argumentti on, että kansantalouden (valtion) kannattaa aina erikoistua sellaiseen tuotteeseen, jossa sillä on suhteellinen etu. Teorian mukaan kokonaistehokkuus tuotannossa on aina paras silloin, kun maat keskittyvät tuottamaan niitä tuotteita, joita niissä osataan tehdä suhteessa parhaiten.
==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ricardo, David | Nimeke=Kansantalouden ja verotuksen periaatteet | Selite= Alkukielellä: On the Principles of Political Economy and Taxation, 1817. – E. C. K. Gonnerin julkaisemasta sekä esipuheella, johdannolla ja selityksillä varustamasta laitoksesta suomentanut B. Tuunanen. Sivistys ja tiede 104 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1937}}
*11-
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{commons}}
{{AAKKOSTUS:Ricardo, David}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
|