Ero sivun ”Viljelykarkulainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Abies sibirica HDR.jpg|pienoiskuva|oikea|250px|[[Siperianpihta]] (''Abies sibirica'') on yksi Suomen luonnossa viljelykarkulaisena esiintyvistä puulajeista.]]
 
'''Viljelykarkulainen''' on yleisnimitys kasvilajille, joka on levinnyt kasvatus- tai istutuspaikaltaan muualle, uudelle kasvupaikalle. Tilanteesta riippuen viljelykarkulaisella voidaan tarkoittaa joko uusille kasvupaikoille siirtyneitä kasviyksilöitä tai kasvilajia, jonka yksilöitä on villiytynyt uusille kasvupaikoille. Viljelykarkulainen on luonnossa usein [[vieraslaji]], yleensä [[uustulokas]], mutta myös luonnossa alkuperäisinä esiintyvät lajit voivat esiintyä viljelykarkulaisina. Tällaisia ovat esimerkiksi [[vuorijalava]] (''Ulmus glabra'') ja [[metsävaahtera]] (''Acer platanoides''), joita kumpaakin esiintyy Suomen luonnossa sekä alkuperäisenä että viljelykarkulaisina. Osasta viljelykarkulaisia voi kehittyä haitallisia vieraslajeja, kuten [[kaukasianjättiputki]] (''Heracleum mantegazzianum'') ja [[jättipalsami]] (''Impatiens glandulifera''), jotka ovat kumpikin Suomessa alun perin viljelykarkulaisia.
'''Viljelykarkulainen''' (toisinaan myös puutarhakarkulainen tai koristekasvikarkulainen) on yleisnimitys kasvilajille, joka on levinnyt kasvatuspaikaltaan luontoon. Tilanteesta riippuen viljelykarkulainen voi tarkoittaa yksittäistä kasviyksilöä, muutamiem kasviyksilöiden [[populaatio]]ta tai useista erillisistä esiintymistä koostuvaa kokonaisuutta. Osasta viljelykarkulaisia voi kehittyä haitallisia vieraslajeja. Viljelykarkulaiset eroaa viljelyjäänteistä siten, että viljelykarkulaiset ovat levinneet kasvatuspaikoiltaan uusille kasvupaikoille, kun taas viljelyjäänteet ovat jääneet kasvamaan ainakin suurin piirtein alkuperäiselle kasvatuspaikalleen aktiivisen kasvatus- ja hoitotoiminnan loppumisen jälkeen.
 
Viljelykarkulaiset voidaan jaotella vakiintuneisiin ja satunnaisiin viljelykarkulaisiin. Vakiintuneet viljelykarkulaiset pystyvät lisääntymään uusilla kasvupaikoillaan sekä potentiaalisesti myös levittäytymään eteenpäin uusille kasvupaikoille, kun taas satunnaiset viljelykarkulaiset eivät pysty luomaan lisääntyvää populaatiota uudelle kasvupaikalleen. Lisäksi viljelykarkulaisista voidaan myös käyttää termejä puutarhakarkulainen tai koristekasvikarkulainen kuvaamaan tarkasteltavan lajin taustaa.
Viljelykarkulainen on usein luonnossa [[vieraslaji]], yleensä [[uustulokas]], kuten esimerkiksi [[kaukasianjättiputki]] (''Heracleum mantegazzianum'') ja [[jättipalsami]] (''Impatiens glandulifera''), mutta myös luonnossa alkuperäisinä esiintyvät lajit voivat esiintyä viljelykarkulaisina. Tällaisia ovat esimerkiksi [[vuorijalava]] (''Ulmus glabra'') ja [[metsävaahtera]] (''Acer platanoides''), joita kumpaakin esiintyy Suomen luonnossa sekä alkuperäisenä että viljelykarkulaisina.
 
Viljelykarkulaiset eroaa viljelyjäänteistä siten, että viljelykarkulaiset ovat levinneet kasvatuspaikoiltaan uusille kasvupaikoille, kun taas viljelyjäänteet ovat jääneet kasvamaan ainakin suurin piirtein alkuperäiselle kasvatuspaikalleen aktiivisen kasvatus- ja hoitotoiminnan loppumisen jälkeen. Tarkka rajanveto viljelykarkulaisen ja viljelyjäänteen välille voi kuitenkin joskus olla hankalaa.
 
[[Luokka:Kasvimaantiede]]