Ero sivun ”Rosa Sillanpää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokkia |
Laajennettu. |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Rosa Sillanpää
| kuva = Rosa Sillanpää.png
| leveys =
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 5.9.1922–17.10.1923
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|SSTP]]
| vaalipiiri = [[Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri|Hämeen läänin eteläinen]]
| syntymäaika = [[18. kesäkuuta]] [[1888]]
| syntymäpaikka = [[Hauho]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|18|6|1888|6|10|1929}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| ammatti = [[toimittaja]], [[toimitsija]]
}}
'''Rosa Amanda Sillanpää''' (v. 1906–1907 '''Valoranta''', synt. '''Wiik''',<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Nimenmuuttoja | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 12.5.1906 | Numero = 109 | Sivut = 28 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=29 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> [[18. kesäkuuta]] [[1888]] [[Hauho]] – [[6. lokakuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[poliitikko]], joka toimi [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|sosialistisen työväenpuolueen]] [[kansanedustaja]]na vuosina 1922–1923. Sillanpään eduskuntakausi päättyi syksyllä 1923, jolloin viranomaiset lakkauttivat puolueen, ja hän sai lähes kahden vuoden vankeustuomion poliittisesta toiminnastaan.<ref name="em">{{Edustajamatrikkeli|nro=911497|viitattu=21.5.2011}}</ref>
== Poliittinen ura ==
Hauhossa syntynyt Sillanpää työskenteli Helsingissä muun muassa kirjapainossa ja ravintolakassana.<ref name="em"/> Hän liittyi työväenliikkeeseen vuoden 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] jälkeen,<ref name="tyolaisnainen">{{Lehtiviite | Otsikko = Toveri Rosa Sillanpää-Aronen kuollut | Julkaisu = Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti | Ajankohta = 1929 | Numero = 10 | Sivut = 7 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/947124?page=7 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> ja kuului seuraavan vuosikymmenen alussa [[Pasila]]n työväenyhdistyksen naisosaston johtokuntaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Puolueen riennot | Julkaisu = Työmies | Ajankohta = 22.2.1912 | Numero = 44 | Sivut = 5 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1187420?page=5 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>
Myöhemmin Sillanpää keskittyi perheeseensä ja palasi työväenliikkeeseen vasta [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen, jolloin hän oli keväällä 1920 perustamassa sosialistista työväenpuoluetta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hajoitetun Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen perustavan kokouksen vapaalle jalalle jääneiden osanottajien vastalause | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 18.5.1920 | Numero = 76 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340343?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Joulukuussa 1920 Sillanpää valittiin eronneen [[Olga Leinonen|Olga Leinosen]] tilalle [[Sosialidemokraattinen Naisliitto|Sosialidemokraattisen Naisliiton]] liittotoimikuntaan, ja näin [[Fiina Pietikäinen|Fiina Pietikäisen]], [[Mimmi Kanervo]]n, [[Elin Fagerholm]]in ja Sillanpään muodostama oppisitio onnistui valtaamaan liiton kommunisteille.<ref name="uusitalo 2014">{{Kirjaviite | Tekijä = Uusitalo, Taina | Nimeke = Elämä työläisnaisten hyväksi : Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930 | Sivut = 278, 284 | Vuosi = 2014 | Selite = Turun yliopiston väitöskirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Isbn = 978-952-59761-4-4 | www = https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/94191/diss2014_Uusitalo.pdf?sequence=6&isAllowed=y | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Tammikuussa 1922 hänet valittiin puoluetoimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä perustettuun SSTP:n naissihteeristöön.<ref name="uusitalo 2014"/> Sillanpää työskenteli myös ''[[Työläisnainen|Työläisnaisen]]'' ja ''[[Työläis- ja Talonpoikaisnaisten lehti|Työläis- ja Talonpoikaisnaisten lehden]]'' toimittajana.<ref name="tyolaisnainen"/> Lisäksi hän oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen.<ref name="em"/>
Sillanpää valittiin eduskuntaan vuonna 1922.<ref name="em"/> Kansanedustajantyö päättyi elokuussa 1923, kun hänet määrättiin pidätettäväksi niin sanotun [[Suuri kommunistijuttu 1923|suuren kommunistijutun]] yhteydessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kommunistivangitsemiset | Julkaisu = Sosialisti | Ajankohta = 6.8.1923 | Numero = 179 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1729926?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Kesäkuussa 1924 Sillanpää sai [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeudelta]] 1 vuoden ja 9 kuukauden vankeustuomion, jonka hän suoritti [[Hämeenlinnan naisvankila]]ssa.<ref name="sos210624">{{Lehtiviite | Otsikko = Tuomio suuressa kommunistijutussa langetettu | Julkaisu = Sosialisti | Ajankohta = 21.6.1924 | Numero = 142 | Sivut = 1, 5 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1730766?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref><ref name="tyolaisnainen"/> ''[[Itä ja Länsi]]''-lehdessä Sillanpää kertoi vankilaan lähtiessään vielä omanneensa joitakin ”jätteitä porvarillisen maailman ihanteista”, mutta näki vankeusajan karaisseen [[Luokkataistelu|luokkataistelijan]] ominaisuuksiaan. Hän piti myös vankilassa suoritettamaansa itseopiskelua hyödyllisenä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ”Vankilat luokkataistelijain kouluna” | Julkaisu = Itä ja länsi | Ajankohta = 1926 | Numero = 22–23 | Sivut = 311 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873121?page=15 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>
Sillanpää vapautui vuonna 1926, jonka jälkeen hän työskenteli [[Suomen Rakennustyöväen Liitto|Suomen Rakennustyöväen Liiton]] toimitsijana kuolemaansa saakka.<ref name="tyolaisnainen"/> Sillanpää kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen lokakuussa 1929.<ref name="tt071029">{{Lehtiviite | Otsikko = Tov. Rosa Sillanpää kuollut | Julkaisu = Työväenjärjestöjen Tiedonantaja | Ajankohta = 7.10.1929 | Numero = 154 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1769124?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Hänet on haudattu [[Malmin hautausmaa]]lle.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tov. Rosa Sillanpään viimeinen matka | Julkaisu = Työn Ääni | Ajankohta = 16.10.1929 | Numero = 119 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1767094?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>
== Yksityiselämä ==
Rosa Sillanpään ensimmäinen puoliso oli [[Kristiinankaupunki|Kristiinankaupungista]] kotoisin ollut veturimies John Konstantin Sillanpää (s. 1879), jonka kanssa hän avioitui 1907.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kyrkliga meddelanden | Julkaisu = Nya Pressen | Ajankohta = 9.9.1907 | Numero = 243 | Sivut = 8 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/675026?page=8 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Pariskunnalla oli kolme lasta. Sisällissodan aikana John Konstantin [[Helsingin punakaarti]]in, ja sai kahden vuoden tuomion [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=6782 | Nimeke = Sillanpää, John Konstantin – Valtiorikosylioikeuden akti (12627) | Julkaisu = Valtiorikosylioikeus | Ajankohta = 10.9.1918 | Julkaisija = Kansallisarkisto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Suuren kommunistijutun yhteydessä hän sai vankeutta lähes 7 vuotta.<ref name="sos210624"/> Hieman ennen kuolemaansa vuonna 1929 Rosa Sillanpää avioitui [[pori]]laisen kansanedustajan [[Nestori Aronen|Nestori Arosen]] kanssa. Pariskunnalla oli yksi lapsi.<ref name="tt071029"/>
==Lähteet==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Sillanpää, Rosa}}
| |||