Ero sivun ”Al-Khwarizmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokat |
gutas lähteeksi |
||
Rivi 1:
[[Image:1983 CPA 5426 (1).png|thumb| Al-Khwarizmi.]]
[[Image:Image-Al-Kitāb al-muḫtaṣar fī ḥisāb al-ğabr wa-l-muqābala.jpg|thumb|Sivu Al-Khwarizmin teoksesta ''al-Kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-jabr wa-l-muqābala''.]]
'''Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmi''' ({{k-ar|أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي}}, noin [[800|780]]–[[840|850]]) oli kalifi [[Al-Mamun|al-Mamunin]] hovissa Bagdadissa [[Arabian kieli|arabiaksi]] kirjoittanut [[persia]]lainen [[matematiikka|matemaatikko]] ja [[tähtitiede|tähtitietelijä]]. Kalifi oli palkannut hänet yksityiskirjastoonsa Viisauden taloon tekemään matemaattista ja astrologista työtä.<ref>Gutas, 1998, s. 58</ref>
Hänen suunnilleen 820–825 kirjoittamansa teos "Hindunumeroitten avulla laskeminen" oli perusteellinen esitys intialaisesta numerojärjestelmästä ja sisälsi myös desimaalien esittelyn.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Lindberg, David C.|Nimeke=The Beginnings of Western Science. 2nd ed.|Vuosi=2007|Sivu=177|Julkaisija=The University of Chicago Press}}</ref> Al-Khwarizmin esittelemässä intialaisessa järjestelmässä kantalukuna oli kymmenen, käytössä oli paikkamerkinnät ja kutakin lukua vastasi oma merkkinsä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Boyer, Carl|Nimeke=Tieteiden kuningatar. Matematiikan historia I–II|Vuosi=1995|Sivu=308|Julkaisija=Art House}}</ref> Esitelty järjestelmä korvasi vähitellen vanhemman, missä laskettiin sormin ja käytettiin kantalukuna lukua 60. Muutos oli kuitenkin hidasta.<ref name=":0" /> Al-Khwarizmin teos on säilynyt vain latinaksi käännettynä ("''Algoritmi de numero Indorum")'' ja juuri se toi Eurooppaan [[arabialaiset numerot|intialaisarabialaisen lukujärjestelmän]]. Sana [[algoritmi]] tulee al-Khwarizmin nimestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/al-Khwarizmi | Nimeke = Al-Khwārizmī | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 16.7.2017 }}</ref>
Rivi 9:
"Algebra" oli osittain paljon alkeellisemmalla tasolla kuin 200-luvulla eläneen [[Diofantos|Diofantoksen]] esittämät ongelmat. Kirjan esitystapa on puhtaasti retorista. Jopa luvut kirjoitetaan sanoin eikä numeroin, joten kirja ei sisällä algebrallisia symboleita eikä yhtälöitä. Yhtäläisyysmerkki kehitettiinkin vasta 1500-luvulla Euroopassa.'''<ref name=":2">Luoma-aho, Matematiikan peruskäsitteiden historia. Algebra ja aritmetiikka,s.17</ref>''' Vaikka kirja oli suoraviivainen ja alkeellinen, se oli kuitenkin niin kattava, että Al-Khwarizmia pidetään algebran perustajana.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Boyer, Carl|Nimeke=Tieteiden kuningatar. Matematiikan historia I–II|Vuosi=1995|Sivu=327–330|Julkaisija=Art House}}</ref>
Sana algebra tulee kirjassa esiintyvästä arabian sanasta ''al-jabr'', joka tarkoitti palauttamista, etenkin negatiivisten lukujen muuttamista positiivisiksi siten, että ne siirrettiin yhtälön toiselle puolelle. '''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://matematiikkalehtisolmu.fi/2010/kasitehist.html|nimeke=Matematiikan peruskäsitteiden historia, s. 17|tekijä=Erkki Luoma-aho|julkaisu=|ajankohta=1996–2012|julkaisija=Matematiikkalehti Solmu|viitattu=}}</ref>'''
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Gutas, Dimitri|Nimeke=Greek Thought, Arabic Culture. The Graeco-Arabic Translation Movement in Baghdad and Early Abbasid Society (2nd–4th/8th–10th centuries)|Vuosi=1998|Sivu=|Julkaisija=Routledge|Kieli={{en}}|ISBN=0-415-06133-4-2}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||