Ero sivun ”Suomi” versioiden välillä

Rautakauden aikana maanviljely ja karjanhoito yleistyivät ja viimeistään 300-luvulla eaa. siirryttiin paikoin kiinteään peltoviljelyyn.<ref name=":3" /> Pyyntielinkeinot olivat kuitenkin vielä tärkeitä. Maatalous kasvatti väestömäärää ja [[Merovingiaika|merovingi]]- ja [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] etenkin maan eteläalueiden väestö kasvoi ja asutus levisi Hämeessä ja Savossa. Asutus oli tiheintä Lounais-Suomessa. Vainajia alettiin haudata esineiden kanssa [[Kalmisto|kalmistoihin]]. [[Saamen kieli]] hävisi hiljalleen sisämaasta [[Suomen kieli|suomen]] tieltä. Saami itse oli ensin syrjäyttänyt [[Paleoskandinaavinen kieli|paleoskandinaavisen kielen]] ajanlaskumme alkamisen aikoihin. Yhteisöjen hierarkia, taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvoivat.<ref name=":4">Haggrén ym. 2015, s. 364–365.</ref> [[Roomalainen rautakausi|Roomalaisella rautakaudella]] ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaellusajalla]] yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. Merovingiajan loppupuolelle tultaessa Suomen alueen metalliesinekulttuuri, erityisesti naisten korut ja eri asetyypit, oli kehittynyt omintakeiseksi ja sillä oli kotoperäisiä piirteitä runsaammin kuin milloinkaan aiemmin. Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä ”suomalaista” identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 269.</ref>