Ero sivun ”Amorfinen aine” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
parempi kuva
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:JM_marbles_01.jpg|pienoiskuva|Lasikuulia. Lasi on tyypillinen amorfinen aine.]]
'''Amorfinen aine''' (kreikaksi: ''a''=ei, pois ja ''morfe''=muoto) on [[kiinteä aine|kiinteän aineen]] toinen esiintymismuoto [[kiteinen aine|kiteisen aineen]] lisäksi. Amorfinen [[aine]] on kiinteää ainetta, jonka atomijärjestys ei ole jaksollinen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Richard Zallen | Nimeke = The Physics of Amorphous Solids | Kappale = | Sivu = 3 | Selite = | Julkaisija = John Wiley & Sons | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 9783527617975 | Viitattu = 15.9.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Amorfisista aineista yksi tunnetuimmista on [[lasi]]. [[Muovi]]t puolestaan sisältävät [[polymeeri|polymeerejä]], jotka ovat osittain amorfisessa muodossa.
 
Aineen amorfinen muoto voidaan saada muodostumaan, kun ainetta jäähdytetään nopeasti sen ollessa [[neste]]mäisessä olomuodossa. Tällöin aineen rakenneosaset eivät ehdi järjestäytyä säännölliseen [[kiderakenne|kiderakenteeseen]]. Amorfisella aineella ei ole tyypillisesti terävää [[sulamispiste]]ttä, jossa kiinteä aine muuttuisi nesteeksi, vaan aineen [[viskositeetti]] (tahmeus, juoksevuus) muuttuu [[lämpötila]]n [[funktio]]na. Amorfinen aine voidaan ajatella nesteeksi, jonka viskositeetti on hyvin suuri. Yleensä tiettyä [[lämpötila]]a, [[lasitransitio|lasilasisiirtymä]]pistettälämpötilaa (''T<sub>g</sub>''), alemmissa lämpötiloissa amorfinen aine muuttuu hauraaksi.
 
Samalla aineella voi olla olemassa sekä kiteinen että amorfinen kiinteä olomuoto. Saman aineen kiteisellä ja amorfisella olomuodolla on toisistaan poikkeavia fysikaalisia ominaisuuksia.
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}